tiistai 20. marraskuuta 2018

Teneriffa 11.-18.11.2018

Teneriffa 11.-18.11.2018

Osa 1 Teneriffaa kohti

Matka Tampereelta Helsingin lentokenttää kohti alkoi ensin taksilla, sitten junalla.
Taksia ei alkanut kuulumaan, kun sitä odottelimme kotiovellamme. Soitto taksikeskukseen ja tieto, että kyyti oli kadonnut ja ei kun uutta kyytiä tilalle. Onneksi junan lähtöön oli aikaa. Seuraava jännä paikka oli, että onko junat ajoissa. Onneksi olivat. Junalla matkustamisessa on aina riski, että juna jää seisomaan keskelle ei mitään ja sieltä ei pääse pois. IC:ssä oli lastenrattaita taas kerran enemmän, kuin laki sallii. Vaihto Tikkurilassa sujui hyvin lentokenttäjunaan. 

Olimme hyvissä ajoin, suunnitelman mukaan lentokentällä. Matka junalaiturilta terminaali kakkoseen tuntui tosi pitkälle. Lähtöselvitys tehtiin tiskissa, johon luovutetaan laukut. Meillä ei ollut matkassa laukkuja, vaan reppuja, koska laukkujen raahaaminen pyörätuolin kanssa on haaste. Reput otimme mukaan matkustamoon. Lähtöselvityspisteestä saimme mukaamme vielä erillisen avustajan, joka työnsi pyörätuoliani ja vei meidät turvatarkastukseen. Koska istun pyörätuolissa, minut tarkastettiin käsikopelolla pintapuolisesti. Sen jälkeen avustaja kuskasi meidät portille, josta kone lähtee. Täytyy sanoa, että valtava on Helsinki-Vantaa lentokenttä. Jos kävelle huonosti, on matkat jäätävän pitkiä, tai olet joku vanhempi ihminen, niin kävelyyn saa tosiaan varata aikaa.

Invavessakin löytyi siinä odotellessamme, jota hyödynsin, koska edessä oli yli kuuden tunnin lento, ilman että juuri voi syödä tai juoda, kun vessaan en koneessa pääse. Meitä oli monta pyörätuolia, jotka avustettiin koneeseen ensimmäisenä. Ensin omalla manuaalituolilla koneen ovelle saakka putkea pitkin. Sitten siirto koneen kapeaan siirtotuoliin ja perille penkkiin.

Lähtö oli illalla klo 17.15. Kone lähti ajallaan ja matka tuntui toodeella pitkälle. Oli pimeää ja alhaalla ei juuri mitään näkynyt. Lontoon kohdalla katselin ulos ja ihanasti näykyi öinen Lontoo. Koska selkäni on huonossa kunnossa, on minun aina vaikeaa istua koneen tuolissa. Välillä nojaan eteen päin ja välillä taaksepäin. Kylmäkin vaivasi. Pienet eväät olin tehnyt matkalle, mutta juoda en uskaltanut pissähädän pelossa mitään. Karkkia ja mandariinia..... Ikuisuudelle tuntuneen matkan jälkeen kuitenkin kone rullasi Teneriffan lentokentälle yöllä.

Teneriffan päässä oli taas vastassa lentokenttäavustajat, jotka auttoivat koneesta ulos. Oma pyörätuolikin odotti jo koneen ovella. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti