Apuvälineiden säilytys lentokentällä

Tässä jo nelisen vuotta sitten selvittelin, että voisiko lentokentälle jättää apuvälineen (sähköpyörätuolin) säilytykseen. Voi, mutta se maksaa. Mietin, että onko oikein, että apuvälineen säilytyksestä pitää maksaa? Ilman apuvälinettä on vaikea matkustaa lentokentälle julkisilla. Kävelevälle henkilöllehän ei ole mikään ongelma julkiset, bussilla pääsee ihan lentokentän ovelle saakka, esim. Hämeenlinnasta. Ei luulisi olen minään iso homma, jos olisi jokin lukossa oleva tila apuvälineille, jota hallinnoisi samat henkilöt, jotka avustavat vaikeavammaisia matkustajia lentokentällä. Siis tähän tilaan ei saisi jättää mitään muuta, kuin apuvälineitä, ovat ne sitten isoja tai pieniä. Otin yhteyttä Helsinki-Vantaa lentokentälle ja sain oheiset sp. vastaukset.

Valitettavasti lentoasemalla ei ole tarjota maksutonta säilytystä edes apuvälineille. Maksuton invapysäköinti perustuu lakiin, joten tästä syystä se tarjotaan ilmaiseksi. Finavialla ei ole omia säilytyspalveluita, joten emme voi niitä valitettavasti tarjota. Säilytystä voit tiedustella: http://www.airpro.fi/fi/uutiset/sailytyspalveluista-hotellivarauksiin--travel-service-24h-palvelee-helsinki-vantaalla/ HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA
Customer Service 

Harmillisesti meillä on vain rajoitetusti tilaa niin emme voi ottaa sähköpyörätuolia ilmaiseksi säilytykseen. Sähköpyörätuolin säilytys tosiaan maksaisi sen 10 euroa päivältä.

Airpro Travel Service 24h

Helsinki Airport / T2 Ground Level

Siis apuvälineiden säilytys lentokentällä maksaa 10 euroa/vuorokausi. Se on iso raha, esim. parin viikon matka = 140 euroa. Jos olet vammainen ja pysäköit autosi lentokentälle, ei maksa mitään. Onko tasa-arvoista? Onko tasa-arvoista, että jos jalkasi eivät pelitä ja tarvitset ison sähköisen apuvälineen (joka ei mahdu lentokoneeseen), niin maksat tämä rahan apuvälineen säilyttämisestä? Kun tulet lentokentälle julkisilla (juna), satojen kilometrien päästä, on hyvä olla tämä iso sähköinen apuväline, kun vaihdat junia, viimeistään Tikkurilassa. Matkakaverisi kuljettaa manuaalin ja matkatavaroita. Jos isoa sähköistä apuvälinettä ei ole, joutuu matkakumppanisi kuljettamaan manuaalissa sinut ja vielä raahaaman perässään kahden ihmisen matkatavarat! Perillä sitten tietysti tulee vielä lisää kuluja, kun lomakohteessa pitää vuokrata toinen sähköpeli tilalle. Pahin tilanne on tietysti se, että olet siinä käsityksessä, että sähköpelisi pääsee lennolle ja viime tipassa käy ilmi, että ei sitä otetakaan koneeseen ja joudut jättämään sen tähän maksulliseen säilytykseen (ja olet menossa kuukauden matkalle 300 euroa),

Laitoin postia Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon, miettien, että mitä mieltä yhdenvertaisuuslait ovat tämän maksullisen apuvälineiden säilyttämisen suhteen? No, vastaus oli, että kaikki valtakunnassa hyvin, kun apuvälineet matkustavat maksutta lentokoneessa. 

Vaan eipä tiedä ylitarkastaja, että eivät sentään kaikki apuvälineet matkusta lentokoneessa. Lisäksi lopussa oli hassu neuvo, että vammaispalvelusta voi tiedustella tuota maksua apuvälineiden säilytyksestä. Kitsaita ovat vammaispalvelussa, jos joku on saanut moisen korvauksen vammaispalvelusta, huutakoon HEP! :)

Ylitarkastajan vastaus:

Kiitos yhteydenotostanne koskien apuvälineiden säilyttämistä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Olemme itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka pääasiallisena tehtävänä on puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta. Olemme käsitelleet asiaa asiakastyön seulontatiimissä.

Ymmärrämme, että tilanne voi tuntua epäoikeudenmukaiselta. Emme kuitenkaan voi objektiivisesti arvioiden todeta, että asiassa ilmenisi syrjintää.

Lentoasema on velvollinen tekemään yhdenvertaisuuslain tarkoittamia kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen asioinnin edistämiseksi. Koska sinulla, - kuten kaikilla apuvälineitä tarvitsevilla - on oikeus saada apuvälineet mukaan matkalle maksuttomasti, voidaan tämän toimen katsoa täyttävän lain asettamaa velvoitetta kohtuullisiin mukautuksiin.

Emme näillä perustein käsittele asiaa toimistossamme tämän enempää.

Voitte olla yhteydessä vammaispalveluihin, ja tiedustella, ovatko apuvälineiden lentoasemalla säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset sellaisia, jotka voisitte saada korvatuksi sitä kautta.

Ja eihän se apuvälineiden käyttäjä aina ole lennolle lähdössä, vaan japanilainen turisti voi tulla useamman apuvälineen kanssa lennolta ja jättää päiväksi vaikkapa suihkutuolin säilytykseen, kun jatkaa matkaa Rovaniemelle. Jos japanilainen turisti lähtee katsomaan Helsingin nähtävyyksiä päiväksi, niin mitäpä tämä ottaa matkaan suihkutuoliaan, jos tarvitsee sitä vasta Rovaniemellä. 

Lisäksi on vaikeavammaisena tuleekin muutenkin kaikenlaisia kuluja matkustaessa, mitä ns. terve ihminen ei osaa kuvitella. Paikanpäällä voit joutua käyttämään taksia, jos ei ole esteettömiä retkiä tai matalalattiabusseja, junia, metroja, riippuen matkakohteesta. Et voi ottaa edullisia äkkilähtöjä, koska kaikki hotellit eivät ole mitenkään esteettömiä. Voit joutua ottamaan kalliimman huoneet, että mahdut apuvälineiden kanssa huoneeseen..... jne. jne. Valitettavasti jo matkan suunnitteluun kuluu paljon enemmän aikaa, kun ns. terveellä ihmisellä, koska joutuu selvittelemään miten joku asia toimii tai ei toimi. Avustajastasi voi tulla yllättäviä kuluja, joihin voit hakea korvausta jostain vammaispalvelusta, mutta et voi olla varma, miten näihin suhtaudutaan. 

No niin tai näin, mielestäni apuvälineiden säilytyksesta ei saisi periä lentokentällä säilytysmaksua. Apuväline on apuväline ja ilman sitä moni asia ei onnistu. On vielä pitkä matka siihen, että liikkumisemme olisi YHDENVERTAISTA, vaikka meillä yhdenvertaisuuslaki onkin. 

Tämän vuodatuksen loppukevennyksenä kuva eiliseltä ulkoiluretkeltäni: pihlaja

Maaseudulle asumaan

Kuten jo aikaisemmin olen kirjoitellut, on yläkerrassamme häirikkönaapurit. 1.5 vuotta on yläkerrasta kuulunut jytinää (siivotaan äänekkäästi) yöllä, huutoa, mekastusta, pikkukoiran räksytystä. Terassimme on yläkerran eläjien kiustanteon kohde, on rikottu kukkatelineet ja sinne heitetään koko ajan roskaa, tupakantumpeista biojätteisiin ja kaikkea siltä väliltä. Häätöä odotetaan, asia on käräjäoikeudessa. Tämä on aiheuttanut sen, että joku toinen asumismuoto on alkanut kiinnostamaan. Enää en toivoisi yläpuolelleni ketään eli jotain rivitaloa.....

Keväällä kävimme Terälahdessa, Maisansalossa. Silloin hoksattiin, että Terälahdessa on rivaria ja paritaloa aivan rannassa. Pieniä yksiöitä ja vähän isompia paritaloja. Rivarit tosin ovat kaksikerroksisia, mutta ranta on lähellä. Ongelmana on kyllä sitten pitkä matka palveluiden ääreen eli kauppaa ei ole. Linja-auto kulkee. On sieltä ainakin puolen tunnin matka sivistyksen pariin. 

On sitten katsottu asuntoilmoituksia sillä silmällä. Reilu viikko sitten tulikin ilmoitus kiinnostavasta 54 neliön asunnosta. 

Ilmoituksen teksti: Aivan järven rannalla sijaitseva ihastuttava paritalon puolikas. Auringonlaskut ja revontulet näkyvät suoraan keittiön ja olohuoneen ikkunasta. Uimalaituri rannassa. Hyvät lenkkeilymaastot, sienet ja marjat. Luontoa rakastavalle unelmapaikka! Rauhallinen naapurusto.

Otin yhteyttä ja tiedustelin... koska liikun pyörätuolilla, kiinnosti lähinnä vessan oven leveys, koska talo on 1975 rakennettu.

Sain ystävällisen vastauksen:

valitettavasti asunto ei ole esteetön. WC on haasteellisin paikka pyörätuolilla liikkumiseen, sillä siellä ei mahdu pyörätuolilla kääntymään. Toivottavasti löydät mieleisen, rauhallisen ja esteettömän asunnon pian. 

No, tämä vastaus ei ehkä ihan täysin kertonut sitä, että selviääkö.... kun olen asunut asunnoissa, jossa vessaan olen kulkenut peruuttamalla koska harvoin niissä mahtuu kääntymään, ainakin jos on jalkalaudat. Mutta ehkä asuntoa ei sitten olisi muutenkaan minulle vuokrattu. Jos siis oviaukosta mahtuu leveyden suhteen, niin melkein silloin jo vessanpyttykin on lähesteyttävissä jostain suunnasta. En alkanut sitten enempää vääntämään asiasta, mutta joku kuva vessasta tai pohjapiirustus olisi ollut kiva.

Vuokra 735 euroa, onko se kallis vai halpa, en tiedä. Pienempi joka tapauksessa, kuin se, mitä nyt maksan, mutta tuolta matkustaminen tulisi kalliiksi.

Yle on tehnyt juuri Taloustutkimuksen kautta kyselyn, jonka mukaan: 

""Ylen kysely: Neljä viidestä haluaa, että koko Suomi pysyy asuttuna – ja että valtio maksaa viulut"""

https://yle.fi/uutiset/3-10313405

Eilen uutisissa tästä oli laajemminkin. Oli esillä vuoden kylä Kittilästä. 

""Kelontekemän kylään kulkee Kittilä-Sodankylä-tieltä paikoin töyssyinen, yhdeksän kilometrin tie, jonka hoidosta ja talvisesta aurauksesta valtio vastaa. Kun asfaltti kylään tultaessa loppuu, tienpito ja lähes kaikki muukin siirtyy kyläläisten vastuulle. 

Kylässä ei ole ollut kauppaa, postia tai koulua vuosikymmeniin. Myllyoja tosin vitsailee pikku-Siwasta, joka on aina lähellä.

– Se on naapurin jääkaappi. Puhelin soi ja kysytään, että onko sulla sitä tai tätä, ja tullaan hakemaan. Itse olen viimeksi hakenut maitoa ja vehnäjauhoja, että sain leivottua.""""

https://yle.fi/uutiset/3-10315558

Jäin miettimään, että huh, huh, jos itse asuisin jossain Teiskon perällä (josta juuri katselin tuota vuokra-asuntoa) ja naapurini tulisi tyhjentämään jääkaappini piipahtamalla Pikku-Sivaan!

Ensin miettisin tunnin verran ostoslistaa ja mitä tarvitsen tulevan viikon aikana ja sitten joku naapuri veisi maidot leivontaan. Tosin kuvittelisi, että jos kauppaa ei olisi nurkalla, niin ihmiset oppisivat hyvin suunnittelemaan viikon ruokalistansa ja kauppalistansa, vai oppisivatko?

Los cristianos teneriffa

Olimme varanneet kevät-talvesta matka Fuengirolaan, mutta se peruuntui vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Oli siis kyseessä ryhmämatka, jolle olisi pitänyt olla tietty määrä osallistujia.

Matka vaihtui sitten tuttuun ja turvalliseen Teneriffan Los Cristianokseen. Olimme samassa paikassa neljä vuotta sitten marraskuussa.

Lentomatka on minulle ehkä hieman pitkä, mutta menee, kun unelmoi tulevasta.

Perillä on Mary Sol-hotelli, jonne saapuminen tapahtuu yöllä.

Viimeksi en pitkän lentomatkan vuoksi uskaltanut juuri juoda ja perillä oli jano. Huoneeseen oli varattu jotain iltapalaa jääkaappiin ja juomaa (vettä), mutta ei ollenkaan riittävästi- Tuolloin yöllä emme tienneet, että lähistöllä olisi ollut jos jokinlaista kuppilaa, josta tätä vettä olisi saanut.

Hotellissa ei jostain syystä ollut mitään vesi-myyntiä, samoin lentokentällä taisi kaikki myyntipisteet olla suljettu. 

Ensimmäinen lomapäivä menikin sitten ällistellessä ja lentomatkasta toipuessa. Viikko oli kuitenkin mukava retkineen. Retkiä jäi myös toteuttamatta ja nyt on mahdollisuus palata uusin innoin tuttuun paikkaan.

Los Cristianoksessa on helppo liikkua, koska se on vuorten välissä, rinteellä ja jos "eksyy" kulkee vain alas mäkeä ja on rannassa, josta on helppo ottaa suuntaa hotelliin päin. 

Viimeksi valitsimme hotellihuoneeksi yksiön kahdelle. Se oli liian ahdas sähköpyörätuolille ja kävelevälle. Huone oli tilava, pitkän mallinen ja kapea. Oli keittiöpiste ja vuodesohva, joka piti ahtauden vuoksi kasata aina päiväksi. Parvekkeelta oli merinäköala. Huoneessa oli lisäksi useampi pöytätaso ja tuoleja tiellä. Kylppärivessaan mahtui sähkärillä, mutta ylimääräistä tilaa ei ollut. Oli invakaiteet ja invapytty ja olin vielä vuokrannut alakerran apuvälinekaupasta lisäkorokkeet varmuuden vuoksi. Sähköpyörätuolinkin olin vuokrannut paikanpäältä ja niin tein nytkin. 

Lomaa odotellessa! Täällä kotomaassa on nyt heinäkuussa melkoinen hellekausi menosssa...... eikä saa valittaa....

-tämmöinen kapea huone oli 2014, yksiö kahdelle ja juuri ja juuri mahduttin. Sohvasta tuli kelvollinen vuode, kun sen levitti. sohvan taustalla hieman persoonallinen peilirakennelma, joka kyllä toi tilantuna kapeaan, pitkään huoneeseen.

- tämmöistä huonetta kuvittelen tulevalle lomalle, kaksio kahdelle.

p e h t o o r i

Meillähän on ennestään neljä punaista retroa kaffepannua. Viime sunnuntaina menimme Ahvenisjärven rannalla olevalle kirpputorille. Ei ollut kovin montaa myyjää filttiensä päällä, johtuen ehkä paahtavasta helteestä.

Mutta ei niitä myyjiä tarvitse montaa ollakkaan, kun kaiken rojun kesketä näkyi Antti Nurmesniemen iso Pehtoori-kahvipannu. Kirkkaan punainen.

Mielestäni tämä retroklassikko on todella kaunis.

Hintaa pannulle kertyi 47 euroa, mikä mielestäni siististä pannusta ei ollut paljon.

Tämä oli tosiaan se isompi 1.5 litran Pehtoori. Pienempi on litranen. Pehtoori on suunniteltu jo vuonna 1957 ja mielestäini se on kestänyt harvinaisen hyvin aikaa. Pehtooria on saanut monen värisenä; ainakin keltaisena, punaisena, turkoosina, sinisenä...... pitkäänhän on sisustuksessa ollut vallalla valkoinen väri, mutta nyt on retrot taas alkaneet tulemaan takaisin. 

Häirikkönaapurit

Pääsenkö eroon häirikkönaapureistani, lähtevätkö he, vai minä?

Laitoin postia jälleen Satolle........ miten käy?

Hei, 

Ongelmat yläkerran naapureiden suhteen ovat jatkuneet koko kesän.

Tupakantumpit yläkerrasta lentävät terasillemme. 

Lisäksi kaikenlainen muu roska.

Liittenä olevasta kuvasta käy ilmi, että sieltä tulee myös kaikenlaista nestemäistä moskaa...+ kaivon ympärillä tupakantumpit.

Kesän aikana sieltä on lentänyt tupakantumppien lisäksi mm. 3 sytkäriä, vaatteita, hedelmän kuoria, mehutölkkiä, korvatopseja, tuikkukynttilän kuppeja yms. yms. yms. 

Välillä aamullla kun katsoo terasille, niin tuntuu, että se on yläkerran naapureiden biojäteastia.

Kiusantekoa? En tiedä, mitä pahaa olen heille tehnyt?

Lisäksi yöllä (pääsääntöisesti noin klo 24-1) alkaa lähes jöka yö kovaääninen huonekalujen siirtely sänkyni yläpuolella. Eli siivous, mutta se ei ole enää ns. normaalia siivousta. Se on käsittääkseni jonkin asteista kiusantekoa sekin. 

Oma yöllinen mölinänsä kuuluu heidän parvekkeeltaankin.

Koska vuokrasopimus on purettu, kysyisin, ovatko he lähdössä, vai lähdenkö minä?

Olen tässä ihan tosissani selaillut asuntoilmoituksia, koska toivoisin saavani nukkua rauhassa ja siistin parvekkeen tai terassin. Mikäli Satolla olisi tarjota vastaavanlainen (esteetön) rauhallinen koti, olisin siitä kiinnostunut.

Puhtaat valkeat lakanat

Kesäteattarissa monen vuoden tauon jälkeen. En ole varsinaisesti kesäteatteri-ihminen. Kesäteatterissa voi sataa, paistaa, olla kylmä tai kuuma. Pitää varata hattua ja juotavaa, tai sitten lämmintä villahousua... Kesäteatterin taso voi olla mitä vaan, voi olla ammattinäyttelijöitä tai sitten harrastelijoita. Joskus puvustus on ollut pettymys, toisinaan taas lavasteet. Joskus pettymystä on tuottanut kuuluvuus, joskus musiikki ja huonot vitsit.

Nyt sain liput kesäteatteriin vuokranantajalta eli kyseessä oli Saton järjestämä tilaisuus, jonne netin kautta sai varata keväällä ilmaislippuja. Paikkana on Tampereen Komediateatteri, joka on keskustassa. Teatterikappaleena ikivanha tv-sarja, Puhtaat valkeat lakanat. Tätä sarjaa esitettiin MTV:llä 90-luvulla ja se oli silloin suosittu. Tämän jälkeen sitä on esitetty kesäteattereissa. Kun sarjaa telkkarissa esitettiin, ei kanavavalikoima ollut niin laaja, kuin nykysin. Lisäksi ei ollut uusinnan uusintoja. Se ehkäpä selittää sarjan suosion, että silloin ei ollut niin paljon vaihtoehtoja, kuin tänään. Itsekin seurasin sarjaa, mutta en muista, että näinkö kaikki jaksot. Silloihan oli tapana tallentaa videoille ohjelmia, joita ei ehtinyt katsomaan, kenellä sellaiset videot sattui olemaan. 

Puhtaat valkeat lakanat kertoo 1960-luvusta ja 1970-luvusta. Ajankuvaa ja idänkauppaa. Perheen tarinaa. Aikaa, jolloin Kekkonen oli presidentti ja kaikki oli hyvin. Kesäteatterina tämä esitys oli ihan katsottava. Yksi alkuperäinenkin näyttelijä oli matkassa mukana, Juhani Laitela, joka ei mielestäni ollut yhtään vanhentunut. Tai sitten hänet oli maskeerattu reilut parikymmentä vuotta sitten paljon vanhemmaksi.

Meno on reipasta ja esitys sisälsi ajan musiikkia ja vaatteita muotinäytöksineen. Nauraakin sain. Kannatti siis lähteä katsomaan ja tämä oli kesäteatteri, jossa voisin jatkossakin vierailla tulevina kesinä. 

Komeidateatterin kesäteatteri oli positiivinen kokemus. Täysin katettu katsomo, jossa oli joku viilenninkin, johtuen kovasta helteestä. Esityksen alussa sai ostaa virvokkeita, makkaraa, jäätelöä jne. Koska teatteri on aivan Tampereen keskustassa, sinne on helppo päästä vaikka julkisillakin kulkuvälineillä. Monet kesäteatterit kun taas ovat joskus aika syrjäisilläkin paikoilla. 

Aitoranta- mökkeilyä

Minun Aitorantani. Vihreä lautamökki, jota olemme nyt jo toisena kesänä vuokranneet, on rakennettu 50 vuotta sitten. Mökkejä on viisi, suhteellisen identtinstä ja niitä ei paljoa ole päivitelty tähän päivään, mutta hintakaan ei sitten päätä huimaa. Kolme viikkoa parisataa euroa ja viime kesänä maksoimme koko kesästä 600 euroa. Tähän sisältyy sähköt. Mökistä löytyy mikro, jääkaappi, kahvinkeitin, astioita. Vettä mökkiin ei tule ja asioilla käydään ulkohuussissa. On yhteinen keittokatos. 

Itse olemme ratkaiseet tätä keittolevyongelmaa hankkimalla muutaman kympin irtokeittolevy jo viime vuonna.

Tänä keväänä mökkiin oli laitetu uusi lämpöpatteri, joten termostaatti toimi. Mökissä oli viime kesänä kerrossängyt, mutta nyt oli otettu toinen yläsänky pois ja yöpyminen oli helpompaa, kun ei ollut yläsänkyä tiellä. Mökissä on pieni makuutila, keittotila ja keskellä pirttipöytä. Kuistille mahtuu pari tuolia ja pöytä. 

Nämä viisi testamenttilahjoituksella rakennettua mökkiä sijaitsevat aivan tontin ylälaidassa ja ovat vieri, vieressä toisissaan, melkeinpä kiinni. Ympärillä kasvaa isoja puita, jotka varjostavat, mutta samalla suojaavat Näsijärveltä tulevalta tuulelta. Rantaan on matkaa ja rantaan on lisäksi erittäin jyrkkä mäki. Ei mitään huonojalkaisen hommaa. 

Ensimmäinen mökki on hyvin lähellä tietä ja siinä saattaa haitata ohi ajava liikenne. Toinen mökki on jaettu kahtia ja näin siitä saa huoneen vieläkin edullisemmin. Kolmas mökki on aika ihanteellinen sijaintinsa suhteen, koska vessa on heti takana ja keittokatos, sekä vesipiste mökin edessä. Nelosmökki on muuten kiva, mutta kulku vitosmökkiin kulkee melkein kuistin vierestä. Vitosmökki, jota me olemme vuokranneet, on kaikista kauimpana kaikesta, mutta siinä on oma rauhansa. Vitosmökkiin sisältyy vähän kuin oma pihakin. 

Alhaalta rannasta löytyy lisää majoitustilaa, mutta niistä ei ole kokemusta itselläni. Saunat ja pesutilat on rannassa. On isot yhteiset tilat, joiden yhteydessä on telkkarit ja lehdet. Kahvilakioski on avoinna saunavuorojen aikaan. Rannasta aukeaa laaja näköala Näsijärvelle ja toisella rannalla on Tampereen kaupunki. Rannassa on pari venettäkin, retkeläisten käyttöön. 

Aitorannalla on historia ja se tekee siitä mielenkiintoisen. Historiasta voi lukea tarkemmin Tampereen seudun Invalidien vanhasta historiikista. Aitorantahan on ostettu jo vuonna 1953. Ostettaessa se oli epäkäytännöllinen ja siitä sitä alettiinkin heti rakentaa ja kehittää. 

Tampereen keskustasta Aitorantaan on reilut 20 kilometriä. Torstaisin pihaan kaartaa pieni bussi-taksikuljetus, jota voi hyödyntää, ellei omista autoa. Reipas ihminen polkee polkupyörällä Aitorantaan. 

Mökit kolme ja neljä

Keittokatos

Vesipiste keittokatoksen vierellä

Grillikasvikset ja savustettu lohi

Vitosmökiltä päin kuvattuna 

vitosmökki

Mökkeilyä

Heti juhannuksen jälkeen oli mökki vuokrattu kolmeksi viikoksi eteenpäin, mutta sitten iskikin flunssat. Mökille jossain vaiheessa selvittiin.

Neljä viimeistä päivää on niistetty.

Viime yö vietettiin mökillä.

Nukuin huonosti.

Pikkukissaa on opetettu valjaisiin.

Mökkeillään samassa paikassa kun viime kesänä, tosin viime kesänä meillä oli mökki koko kesän.

Aitoranta on todella kaunis paikka Näsijärven rannalla ja mökit ovat halpoja, mutta niissä ei sitten mitään mukavuuksia ole. Jääkaappi, mikro ja kahvinkeitin. Ulkohuussit ja vesi tulee pihapiiriin, josta se pitää kantaa sisään ja ulos. 

Meillähän on itsellä matkassa grilli-suvustin ja keittolevy. On toki yhteiskeittiö olemassa. 

 Kahvipussista väkerretty valeampiaispesä, kun ampparit on tehneet pesän mökin alle. Ei vaan taida auttaa.

https://www.tsiry.net/kesakoti_aitoranta/hinnasto/