Sastamala retki

 Kevätretki Sastamalaan

Tampereelta on alle tunnin junamatka Sastamalaan. Keskiviikko 3.5.2023 oli keväinen, kylmä päivä. Edellisenä päivänä satoi räntää ja maa oli valkoinen aamulla. Onneksi retkipäivänä ei satanut mitään.

Tuuli puhalsi lujaa, kun pääsimme noin klo 13 aikaan perille. Asemalta alle parin kilometrin matka "keskustaan". Ylitimme vesistön, mahtava näköala ja kirkko. Pipo olisi pitänyt olla päässä, sen verran oli kylmää tuiverrusta.

Marttilankadulla menimme syömään Funkkistaloon. Ei mikään iso paikka, mutta sen verran viileä päivä, ettei ollut liikaa väkeä paikalla. Jokunen lounastaja, neljän hengen mummoryhmä tullut syömään ennen museo vierailua. Tilasimme listalta hampurialiset, vaikka kyllä ihan kelvollinen lounaskattauskin olisi ollut tarjolla. Tyrvään Pappila, vesistön toisella puolen on kuulemma suosittu ruokapaikka, mutta se ei ollut näin keväällä vielä avoinna.

Funkkistalon jälkeen siirryimme museo Puukstaaviin (viereinen talo). Puukstavi oli kauniissa talossa. Kirjanmuseon takapihalla oli vieläkin kauniimpi vanha talo. Esteetön, yhdessä kerroksessa ja tilavalla invavessalla varustettu. Tämä toinen museo kertoi Sastamalan menneisyydestä. Koska oli kevät ja ei mikään turistikausi, ei museossa ollut tungosta.

Sitten kävelimme lähellä olevaan Pyymäen leipomoon. Lihapiirakoita ja pasteijoita kotiin viemiseksi. Tämä torin varrella. Torilla oli joku perusparannustyömää, koska koko tori oli kaivettu auki. Torin laidalla ei mitään erikoista. Koko keskusta oli täynnä esteellisiä, rappusilla varustettuja liiketiloja. Torikeskus oli K-marketteineen oli sähköpyörätuolilla lähestyttävä. Yhtään toista pyörätuolia en koko päivän aikana nähnyt. 

Lähdimme kirjastoon lähemmäs asemaa, odottelemaan junaa kotiinpäin. Asemalla ei ollut odotustilaa, joka olisi avoinna. Kirjaston edessä oli ruma kukkapenkki, jonka laidat oli tehty vanhoista kirjoista. Tuli vähän paha mieli kirjojen puolesta, mutta parempi maatua siinä kirjaston edessä, kuin kaatopaikalla. 

Monenlaista kierrätysideaa on kirjoille vuosien varrella nähty, mutta ei tuollaista. Näin keväällä kukkapenkki oli aika karu.

Juna myöhässä tietty 20 min. Ulkona odottelua, kylmässä tuulisessa säässä. Onneksi ei sentään ollut talvi. Sastamalassa laiturit korotettu, mutta mitään hissejä ei ole, vaan radan ylitys tapahtuu kiskot ylittämällä kävellen. Sentään joku varoitus dinkdonk-ääni tulee, jos on juna lähellä liikenteessä. Yksi yksinäinen veturi ajeli aseman ohi, mutta muuten on ilmeisen vähäistä junaliikenne Tampere-Pori osuudella.  

Luin tässä joku päivä, että VR myy asemiaan pois. Odotustilat asemilla olisivat kuitenkin tärkeitä. Talvella kun juna myöhästyy, ei kukaan tarkene odottaa esim, puolta tuntia jossain hyytävässä viimassa asemalaitureilla. Vaikkei asemille enää ole lipun myyntiä, olisi kuitenkin lämpimän, suojaisan odotuspaikan lisäksi kiva, jos olisi joku kahvipaikka, josta saisi evästä/luettavaa junaankin.