JOULUKUUN NEGATIIVISUUS

Joulukuussa olen negatiivinen.
Monta päivää meni pissatulehduksen kanssa kärvistellessä ja sitten se vei lopulta voiton.
Ensin se alkoi salakavasti lauantai-iltana, kun olisi pitänyt mennä nukkumaan. Sain sen kuitenkin nitisetettyä juomalla kun heikkopäinen teetä ja kuumaa mehua.

Sunnuntaina olin kunnossa ja matkustimme Teiskoon joulunviettoon.
Sunnuntai-iltana se iski jälleen. Join taas teetä enemmän kuin laki salli ja Finreksiniä. Yritimme tilata Teiskoon yöllä taksia, mutta ei tärpännyt. Takseja oli minimaalisen vähän liikenteessä ja olivat keskustan ajossa. Peruin taksitilauksen, kun väsyin.
Klo 2 yöllä kävimme nukkumaan jouluaaton aattona.
Jouluaattona olin kunnossa ja varmuuden vuoksi join teetä, join ja join ja Finreksiniä.
Olinkin Jouluaaton kunnossa ja matkasimme ensimmäisen joulupäivän aamuna kotiin.

Mutta sitten ensimmäisen joulupäivän iltana se iski ja lujaa. Meillä kävi yöllä ambulanssikin, mutta ei ottanut kyytiin. Pitää mennä kela-taksilla. En ollut siinä kunnossa, että olisin jaksanut istua, lisäksi oksetti ja huimasi.
Aamulla sitten päivystykseen. Oli Tapaninpäivä. Kolmen tunnin istumisen jälkeen sain nitrofur c reseptin ja sitten yritin selvittää kännykästäni päivystävää apteekkia. Kotini lähellä näytti olevan apeekki auki, mutta sitten siinä luki, että tapaninpäivä voi muuttaa aukioloa. Yritin soittaa, mutta olin jossain jonossa. Viisi min soitettuani luovutin. Menin Kela-taksilla keskustan apteekkiin ja tuttu taksikuski lähti hakemaan lääkettä, joka oli loppunut. Neuvoi taksikuskin Sokoksen apeteekkiin, jos se oli myös loppunut. Apteekki soitti sairaalaan ja sain jonkun korvaavan tuotteen.

Tänään olen hyvin voipunut ja edelleen huimaa. Kunnossa en ole, mutta on antibioottia.

joulu 2018

Ei joulutunnelmia. Kakkoskodilla Teiskossa. Joulu on lasten juhla ja kun ei ole lapsia, eikä lapsenlapsia, eikä sisarusten lapsia.....

Lisäksi iski pissatulehdus, joka korjaantui ahkeralla juomisella, teetä, vettä, kahvia ja jopa finreksiniä. Finreksin ei ole ole pissatulehdus-lääke, mutta ehkä siitä jotain apua on, sellainen uskomuslääke ehkä.

Pari yötä Teiskossa ja sitten ekana joulupäivän aamuna jo kipin kapin kotiin.

Onneksi lähikauppa oli auki, koska jääkaappi oli tyhjä.

Niin, äidilleni vein hoivakotiin puhelimen ja liittymän viikolla. Oppiko iäkäs äitini puhelinta käyttämään? Oppi, mutta nyt väittää, että puhelut maksavat 0,66 euroa minuutti. Voi voi voi voi, Nyt ei sitten kuulemma voi soittaa, kun maksaa niin paljon. Olisikohan tuo 66 senttiä vuorokausihinta, jolla saa puhua rajattamasti ja vielä katsella nettiäkin.

Huawei F617 -pöytäpuhelin

Joululahja

Äitini 87-vuotias ihminen, ei ole suostunut ottamaan kännykkää itselleen. Hänellä on ollut lankapuhelin ja on toki edelleen. Hän sai sukulaiselta kännykän, sisaren tyttären ystävän edesmenneen isän Doron. Ei suostunut ottamaan sitä käyttöön. 

Nyt kuitenkin kävi niin, että äitini joutui hoivakotiin, jossa on ainakin toistaiseksi. Ihan kiva hoivakoti, mutta puhelintaan ei saanut mukaan, kun se on lankapuhelin. Teimme yllätysvisiitin sinne eilen ja ostin Hämeenlinnan Kauppakeskus Goodmannin DNA-kaupasta hänelle joululahjaksi kännykän, joka oli naamioitu lankapuhelimeksi.

Virtajohto törkättiin seinään ja puhelimeen asennettiin priipeitti, josta poistettiin pin-koodi.

Ja muorihan hyväksyi puhelimen muitta mutkitta. 

Puhelimessa on vanhan ajan luuri, joka nostetaan kun puhelin soi.

Kun soitetaan jonnekin, nostaan luuri ja näppäillään numerot.

Tosin tässä kohtaa pitää muistaa vielä painaa näppäintä, jossa on vihreä luurin kuva, että se alkaa soittamaan. 

Huawei F617 -pöytäpuhelin

Klassinen langaton pöytäpuhelin, jossa on selkeä näyttö ja suuret näppäimistöt. Lähetät luurilla myös tekstiviestit. Muut toiminnot ovat tuttuja pöytäpuhelimen käyttäjille: odota linjalla, välitä puhelu eteenpäin tai estä saapuva puhelu.

Selkeä näyttö, suuret näppäimistöt

GSM-pöytäpuhelimessa on selkeä 2.4 tuuman näyttö sekä suuret näppäimistöt. Laitteen muistiin mahtuu jopa 1000 puhelinnumeroa. Sisäinen antenni parantaa kuuluvuutta. Langattomalla pöytäpuhelimella puhut yhdellä latauksella noin 4 tuntia.

Joulukuu

Joulu lähestyy, mutta ei ole joulumieltä.

Tänään tuli sitten ensimmäinen tämän talven lumipyry, jonka johdosta jäin kotini vangiksi.

Että inhoan lunta ja talvea.

Talvi vielä menee, ellei ole lunta.

Ihan pikkuisen kun saisi lunta, sanoo moni.

Kun tulee ihan pikkuisen, se tietää sitä, että sähköpyörätuolin renkaat ja alusta tuovat lunta ja hiekoitushiekkaa sisään kotiini ja sitä sitten tippuu, tippuu, tippuu. 

Lattiat lainehtivat ja halppislaminaatit kupruilevat.

Mopataan ja kuivataan ja mopataan.

Se on joskus uskomaton sotku, mutta pääasiahan on, että on ihan pikkuisen lunta ja valoisaa. 

Niin valoisaa suorastaan, että häikäisee. 

Syksyllä aina liikenteessä rytisee ja ensiavut täyttyvät ihmisistä, joilla on kädet ja jalat murtuneet ja aivotärähdys takaraivossa.

Mutta ihanaa, kun saatiin vihdoin lunta.

En ole jouluihminen ja vielä vähemmän talvi-ihminen.

Erikoisesti taas tänä jouluna on lähipiirissä sellaista sairautta ja vastoinkäymistä, joka tappaa lopunkin joulumielen.

Olin lapsi, niin lemmikkimarsuni kuoli jouluna. Sitten isoisäni kuoli jouluna. Isäni kuoli jouluna. Yhdistän joulun aina kuolemaan.

Keskiviikkona pitäisi lähteä Onnibussilla Hämeenlinnaan.

En yleensä ylimääräisiä talvella liiku.

Onnibussiliput on ostettu ja Onnibussin numeroon soitettu ja paikka varattu.

Pyörätuolillehan pitää varata matka pari vuorokautta aikaisemmin.

Vielä on lähtö monesta seikasta kiinni.

Yksi on lumitilanne.

Sitten mietitytää, että miten mahtaa olla lumirotvallit aurattu Hämeenlinnassa Onnibussin pysäkillä. Jos on iso rotvalli, ei bussita pääse ramppia pitkin ulos, vaan matka jatkuu Kamppiin.

Jos taas kotimatkalla on iso ramppi tien vieressä, ei pian pääse bussiin.

Juna on yksi vaihtoehto tai sitten ei.

Jos koko matka menee pileen, maksan pahimmassa tapauksessa pitkän pennin, että pääsen taksilla kotiin..... jopa parisataa euroa.

Mutta ihanaa, kun on vihdoin lunta!

Sähkötuikkuja, ei voi oikeita polttaa, ettei kissan viikset pala.

Kissaankin väsyttää, laittaa tassut silmien eteen.

Jouluaskartelu, villasukat

Kaksi syperissä itstutettu samaan ruukkuun joulukuuseksi.

Nostalgiaa, Fatzerin verratonta, itse pidin näitä lapsena liian makeina. Odotin aina saavani kauniin rasian, jossa erimallisia suklaita, mutta verratonta tuli. Ennen vanhaan oli todella kauniita suklaarasioita, jotka säästettiin, mutta verrattoman rasia ei ollut nätti.