Esi-isiä

 Sain muutaman vanhan valokuvan serkultani. Esi-isiä.

Nereditskin kuolinilmoitus 18.7.1904.

1904-80=1824 eli esi-isäni oli syntynyt 1820-luvulla. Sorvalin hautausmaalle Viipuriin hänet haudattiin.

Hän oli isäni äidin, äidin isä. 

Hanko, esteettömyys näkökulmaa

 Hangossa tuli sitten käytyä. Ensin oli kova jahkaaminen, että onnistuuko VR;n ramppipalvelut, mutta loppujen lopulta ne onnistuivat. Ei mitään ongelmaa ja junassa oli mukava konnarikin. Juna oli täynnä viimeistä sijaa myöten. Paljon oli myös polkupyöriä matkassa. 

Hanko-päivä oli kylmä ja sateen uhka. Tiistai 21.7.2026.

Itse kuvittelin, että Hangossa paistaa aina aurinko. Junat olivat ajallaan ja junanvaihdot sujuivat hyvin. Kun saavuimme Hankoon, menimme ensin aseman vieressä olevan uuden S-market rakennuksen vessaan. Invavessa siisti ja toimiva. Siitä suunnistimme lähellä olevaan OI Hanko-ruokapaikkaan syömään. Kun saavuimme, ei ollut paljon väkeä ja saimme hyvin pöydän. Mikäli olisimme tulleet 15 min myöhemmin, emme enään olisi sekaan mahtuneet. Eli moni muukin junalta tuleva tuli sinne syömään. Esteettömyysnäkökulmasta OI Hanko toimi hyvin. Sisään oli hieman jyrkkää ennen ovea, mutta ulko-ovi toimi automatiikalla. Tuulikaapin sisäovelle oli tilaa, kun tuulikaappi oli sellainen, että pystyi kääntämään 90 astetta ja sitten peruuttamaan sisään. 

Sushia ja Thai-ruokaa buffetista. Ihan ok, mutta tunnelma oli ahdas ja ihmiset poukkoilivat buffetin ympärillä, kuin ruoka olisi ollut loppumassa. Hinta taisi olla noi 15 euroa, joten ihan oli kohdillaan.

Kuvassa ruokapaikkamme OI Hanko

Ala kuvassa matkan varrella ollut vanha viehättävä rakennus, olisiko ollut joskus paloasema?

Tästä lähdimme radan ali suuntaamaan kohti Hangon vesitornia. Vesitorni ei ole esteetön, joten minä jäin alas odottelemaan. Lisäksi Vesitorni jo itsessään on valtavan korkean kallion päällä. Sähköpyörätuolilla kuitenkin sinne pystyy ajamaan, mutta manuaalin työntäminen voi olla raskasta. 

Vesitorni 40-luvulta.

Minä olen tuo pienen pieni piste kuvassa, josa aika tarkkaan katsoo kuvan keskivaihetta. Kuvahan on otettu vesitornista, josta on mitä upeimmat näköalat joka suuntaan. Kirkossa emme sisällä käyneet, mutta ramppi näytti olevan.

Kun laskeuduimme vesitornin mäen alas, olikin heti edessämme turisteille tarkoitetut kaupat. Kävelykatua, matkailuihfoa, kirjasto, josta olisi löytynyt hyvä invavessa. Kirjaston vessasta sain etukäteen kuvan.

"Kauppakujalta" olikin sitten hyvä hiipiä RANTAAN, lähi kukkivan kirkkopuiston.

Kirkkopuiston kukkapenkki

Huomaa kuvassa toppatakkki. Oli kyllä todella viileää ja tuulikin. Hanskat ja pipo ei olisi olleet liikaan.

Heinäkuu :)

Rantaa pitkin hiippailimme. Täytyy sanoa, että reitillä oli luvattoman paljon rotvalleja, jotka pakottivat milloin mihinkin ajoväylille ajelemaan ja kiertoreittejä etsimään. Onneksi liikenne oli vähäistä. Hangossa kyllä jalkakäytävien reunoissa on paljon parannettavaa verrattuna moneen muuhun paikkaan. 

Rannassa oli valtavasti erilaisia ravintoloita, turisteja silmällä pitäen. Kuvan vanhan makasiinin rakennuksessa niitä oli jonossa, vierivieressä. Johonkin näytti olevan ramppikin, ainakin terassille asti olisi päässyt. Olin kuitenkin ihan tyytyväinen siihen ruokapaikkaan, jossa kävimme ja joka oli aseman lähellä.

Tästä siirryimme Hangon museoon, joka on radan toisella puolen (eli samalla puolen, josta asema löytyy). Sinne tuntui olevan vähän matkaa ja matkalle osui taas muutamat jyrkät jalkakäytävän reunat ja jyrkkä siltä junaradan yli. 

Hangon museo on esteetön, maantasalla. Se on perustettu vanhaan Mannerin konepajaan. 

Museossa esillä tuotteta. joita on Hangossa valmistettu. Siellä on ollut paljon teollisuutta. 

Museoon rakennu huone, jollaisia on Hangon kylpylöissä ollut.

Hangon kylpylän käytössä ollut rullatuoli

Kun museosta selvisimme, lähdimme jo asemaa kohti. Asemahan ei ole asemakäytössä, joten mitään odotustilaa ei ole. Asemalla on pieni katoskoppi, joka suojaa tuulelta ja vesisateelta, mutta sinne ei mahdu montaakaan ihmistä odottamaan. 

Aseman päädyssä on jokin kahvila, mutta en tiedä sen esteettömyydestä. Me menimme odottamaan junaa S-marketin Hesburgeriin, joka on siinä aseman vieressa. 

Viisi tuntia Hangossa riitti hyvin. Paljon jäi näkemättäkin. Esim. Vanha legendaarinen Hangon Casino olisi ollut kiva nähdä livenä. Kun etukäteen tiedustelin Hangon matkailusta vinkkejä, sain tällaisen vastauksen:

Kiitos viestistänne. Ihanaa, että suunnittelette kesäretkeä Hankoon!

Juna-aseman vieressä on S-market (heti juna-asemarakennuksen takana), jossa on esteetön wc.

Verkkosivuillamme on esteettömyyssivu, jossa voi tutustua mm. esteettömiin ravintoloihin ja kohteisiin. Keskustassa esteettömiä rantoja ei valitettavasti ole, mutta suosittelen lämpimästi Tulliniemen etelärantaa. Rannalle on rakennettu lankonki, jonka myötä pääsee liikkumaan esteettömästi rantaa pitkin. Ranta sijaitsee n. 2,5 kilometrin päässä juna-asemalta (katso Google Maps). Tulliniemeen avautuu nyt keväällä myös Dyyni, esteetön kahvila-ravintola, eli sielläkin on keväästä lähtien enemmän palveluita.

Mikäli Tulliniemen eteläranta kiinnostaa, suosittelen suuntaamaan sinne saavuttuanne Hankoon, ja sen jälkeen liikkua takaisin keskustaa päin. Matkan varrella voi myös pysähtyä Hangon museoon. Siellä on useampi näyttely. Keskustassa voi esimerkiksi tehdä suosittu, omatoiminen arkkitehtuurikierros, joka on myös esteetön. Arkkitehtuurikierros on tällä hetkellä vain esitemuodossa, mutta mielellämme lähetämme sen teille postitse, jos kierros kiinnostaa teitä.

Lisään tähän vielä, että Hangon keskustassa on useampi ranta joiden vieressä kulkee jalkakäytävät. Keskustassa pääsee siis rantaan asti esteettömästi, mutta ei samalla tavalla rannalle niin kuin Tulliniemen etelärannalla. Liitteenä video, jossa pyöräilen Plagenin rannan (Hangon varmasti tunnetuin rannan) vieressä olevalla jalkakäytävällä. Toivottavasti video näkyy ja antaa paremman kuvan siitä, mitä tarkoitan sillä, että siellä pääsee rantaan asti esteettömästi.

Olettehan yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse mikäli voimme vielä olla avuksi. Toivottavasti nähdään Hangossa!

-------------------

Mukava retkipäivä. Juna lähti aamulla Tampereelta klo 9 ja palasi illalla klo 21. Matkassa oli toinenkin pyörätuoli. Manuaalinen tuoli ja kaksi henkilöä työntämässä. Lisäksi matkalla näkyi huonosti liikkuvia vanhempia ihmisiä, oli rollaa ja kävelysauvoja. Taksilla näkyi osa porukoista Hangossa liikkuvan, joten ilmeisesti takseja saa sillä suunnalla helposti. 

Retkestä jäi kaiken kaikkiaan hyvä mieli.

Alaa olevat kuvat on Hangon museon FB-sivuilta.

 Vanha vesitorni, jonka neuvostoliittolaiset räjäyttivät.

Mannerin konepaja, jossa nyt Hangon museo sijaitsee

Itäsatamaa

Hangon Casino

Asema

---

Tänään luin, että ravintola OI hanko, jossa kävimme syömässä, sulkeutuu. Tuleeko jotain tilalle?

Talvella ei riitä asiakkaita? Kesää on vielä jäljellä. ----Emme ole lopettamassa, vaan avaamme taas uudelleen ensi kesänä. Tervetuloa silloin uudelleen

Kesäjunalla Hankoon

Olen 40 vuotta halunnut jostain syystä matkustaa Hankoon. Lieneekö kuva aurinkoisesta Hangosta jostain Suomi-filmeistä, joissa on aina kuvaa Hangon kasinolta.

Parikymppisenä olisi ollut autot, joilla olisin voinut lähteä, mutta en saanut ketään innostumaan mukaan ja yksin ei uskaltanut lähteä.

Sitten ongelmana oli pitkät matkat ja autottomuus...

Viime kesänä sain lukea, että vr tekee päivän retkiä Hankoon Riihimäeltä. Tampereeltakin siis päivän retki onnistui.

Tänä vuonna junakalustoa oli siirretty tälle osuudelle.

Markkinoivat esteettömänä. Ostin liput ja kävikin ilmi, ettei ole esteetön, koska ramppi-palvelua ei H-junalle ole.

Sain rahat junalipuista takaisin ja tein palautteen VR:lle.

Selvisi, että sittenkin saa ramppipalvelun.

Ostin uudet liput ja maksoin jotain 6 euroa enemmän.

Nyt on junaliput Hankoon!

Riihimäki-Hanko kesäjuna

Lähijuna kulkee reitillä päivittäin 22.6.–26.7.2026.

Hyppää kesäjunan kyytiin

H-juna kulkee reitillä päivittäin ja tarjoaa matkailijoille suoran ja vähäpäästöisen tavan reissata Suomen eteläisimpään kaupunkiin – vain noin kahdessa tunnissa.

Viime kesänä debytoinut Riihimäen ja Hangon välinen lähijunayhteys yllätti meidät positiivisesti! Tänä kesänä haluamme vastata suureen kiinnostukseen ja tarjota suoran yhteyden ainutlaatuiseen Hankoon viikon jokaisena päivänä 22.6.-26.7.2026. Vuorot ajetaan tutuilla lähiliikennejunilla, esteettömällä kalustolla. Matka Riihimäeltä Hankoon kestää n. 2 h 15 min.

Reitti avataan kesän ajaksi, koska Helsinki–Karjaa-välillä tehdään ratatöitä osana Väyläviraston Espoon kaupunkiratahanketta, jolloin junakalustoa vapautuu kesäreitin liikennöintiin.

Juna lähtee joka päivä Riihimäeltä klo 10:14 ja saapuu Hankoon 12:31. Hangosta vuorot lähtevät takaisin päin klo 17:30 ja ovat perillä Riihimäellä klo 19:43.

Päiväretki Hankoon ei ole esteetön

Varailin junalippuset Tampereelta Hankoon. VR markkinoi retkeä, että ajetaan esteettömällä kalustolla. Käytän sähköpyörätuolia.

Selvisi, ettei ko. junaan saa ramppipalvelua, kun käyttää sähköpyörätuolia. Junan ja laiturin väliin jää liian suuri rako etupyörille, eikä siirtyminen onnistu ilman ramppia.

Suomen ainoa junavuoro, jonne ei saa ramppipalvelua. 

Chattailin ja soittelin vr.lle, ei onnistu.

Sain rahani takaisin näistä lipuista.

Kotisivuilla mainitaan, että "tutuilla lähiliikennejunilla, esteettömällä kalustolla". Joo, ei ole esteetön, jos ei ole ramppipalvelua.

Esim. Kouvola-Kotka välillä VR järjestää invataksikuljetuksen, kun ei ole sopivaa kalustoa pyörätuolille, mutta tässä kohtaa ei saada ramppia junan kaapista.

Yhdenvertaisuus? Onneksi en asu Hangossa, eihän sieltä pois pääsisi.

VR Logo Kiitos palautteestasi! Tämä on automaattinen vahvistus siitä, että olemme vastaanottaneet viestisi. Hyödynnämme palautettasi palveluidemme jatkuvaan parantamiseen. Jos olet pyytänyt vastausta palautteeseesi, palaamme asiaan mahdollisimman pian. Ystävällisin terveisin VR Asiakaspalautteet kiitos yhteydenotostasi.Pahoittelen, että palvelumme ei toiminut toivotulla tavalla. Tavoittelin sinua tänään myös puhelimitse asian tiimoilta. Sesonkiliikenteessä välillä Riihimäki - Hanko ramppipalvelu on myös saatavana, pois lukien Hyvinkään rautatiemuseon seisake, joka ei ole korotettu. Laitoin palautteesi tiedoksi myös asiakaspalveluumme, jotta jatkossa palvelumme toimii moitteettomasti. Tapahtuneesta huolimatta toivon, että jatkossa palvelumme toimisi paremmin. Mukavaa kesää sinulle! Ystävällisin terveisin Tarja/ VR asiakaspalvelu VR-Yhtymä Oy Matkustajaliikenne Postiosoite: PL 488, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Radiokatu 3, 00240 Helsinki

Hervanta

 Ennakkoluuloja Hervantaa kohtaan.

Eilen kimppakyytiin tuli Pirkkalasta vanhempi pariskunta. Naishenkilö oli sitä mieltä, että ei kovin Hervannasta pidä, kun siellä on levotonta. 

Olen pistänyt merkille, että joka asuu Hervannassa on tyytyväinen, mutta sitten, joku joka ei asu Hervannassa, aloittaa lauseen: OLEN KUULLUT, että Hervannassa on levotonta ja sitä sun tätä...

"OLEN KUULLUT..."

Itse olen asunut Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Hervannassa.

Täytyy sanoa, että Hämeenlinnaan en enää muuttaisi. Hervanta on mainettaan parempi, rauhallinen verrattuna esim. Tampereen keskustaan. Täällä palvelut pelaa. On kirjastot, hammaslääkärit ja labrat. Vapaa-aikatalot, kirkko, koulut, kampukset, paljon työpaikkoja. 

On paljon rivitaloja ja omakotitaloja, toisin kun luullaan ja kuullaan, että Hervannassa on vain korkeita kerrostaloja :)

Ratikka mennä rullaa.

Yli 10 vuotta sitten muutettiin Hervantaan. Täällä on nyt Hervannan sisällä muutettu, mutta pois ei muuteta. 

Tampereen Hervanta on vuoden kaupunginosa – ”Täällä ei ole mitään vikaa, vain hyvää”, sanoo hervantalainen Sirpa Koivu

Tämän vuoden teemana on ”kaikkien kaupunginosa”. Sellaisena Suomen Kotiseutuliitto pitää Hervantaa.

vuosisadan räkätauti

 Iski sitten Viron matkan jälkeen kunnon virus.

Soitin jonnekin  pirhan numeroon, kun alkoi happi loppumaan.

Jaarittelin viime viikonloppuna jonkun kanssa tovin ja tämä sanoi, että soita kolmen tunnin päästä uudelleen...

En soittanut, kun nukuin koko päivän.

Sitten maanantaita soiten kiireelliseen numeroon pirhaan, saadakseni lääkärin ajan.

Jaarittelin taas pitkän tovin oireistani jonkun kanssa, joka lähti välillä kysymään kolleegalta ja jaaritteli minun jaaritukset tälle.

Sain ajan

Menin ja jaarittelin sairaanhoitajalle pitkät pätkät....

Tuli mieleen, että miksi samat tarinat moneen kertaan

Sairaanhoitaja otti verinäytteen, happisaturaation, mittasi kuumeen...

Sitten lääkäriin ja taas jaarittelin samat höpinät.

Sain pillerit ja pallerot, hyvää hoitoa, mutta ei sairaana jaksa moneen kertaan samaa höpinää.

Miten tätä ei ole pystytty hoitamaan niin, että höpinän tarve minimoituisi.

Kaksi viikkoa tuskaa takana, räkä lentää ja yskittää. Keuhkot rohisee.

Väsynyt ja voimaton, mutta jotenkin valoa alkaa olemaan tunnelin päässä.

Kova oli tauti.

Asiakaspalaute Tallink-Siljalle

 Ajatuksia laivan avustuspalveluista: Liikun isolla sähköpyörätuolilla (150 kg + minä 100 kg =250 kg).

Kävin tässä matkatoimiston järjestämällä Pärnun matkalla (linja-autossa hissi). Matkatoimisto on aina minulle tilannut saattajapalvelut mennen tullen. 

Minulla on mukana matkaseuralainen, joka maksaa matkastaan normaalin laivalipun hinnan. Hän ei toimi palkattuna henkilökohtaisena avustajana, eikä ole omaishoitaja. Hän ei ole siis mitenkään velvollinen minua avustamaan, eikä ole vastuussa, jos sähköpyörätuoli kaatuu vaikkapa taaksepäin tai ajan jonkun varpaille.

Kun lähdimme Helsingistä, minut saattoi laivaan erittäin kohtelias, sosiaalinen ja mukava nuorimies. Hän vielä erikseen sanoi, että tulee katsomaan, että pääsen laivan oviaukosta turvallisesti sisään. Terminaalissa tämä nuorimies raivasi minulle tilaa, kulki edessäni ja pyysi ihmisiä varomaan, kun sähköpyörätuoli tulee. Laivan oviaukon kohdalla on erittäin korkea ramppi ylös ja alas. On hyvä, että joku on takana ja valppaana tukemaan. 

Kun palasimme Tallinnan päästä.... Menimme tuttuun tapaan hyvissä ajoin terminaaliin ja painoin puhelinta, kerroin kuka olen ja toivoin saattajaa. Laiva ei ollut vielä tullut ja meitä oli ennekin viety putkia pitkin ennen laivan tuloa jo valmiiksi, ettemme ole ahtaassa putkessa kun kaikki muutkin juoksevat laivaa kohti. 

Sieltä tuli sellainen virolaisen oloinen ukkeli, joka alkoi tivaamaan, että kun on sähköpyörätuoli, niin mitä varten olen tilannut avustuspalvelun? Jooo, no ihan muiden kanssamatkustajien turvallisuuden vuoksi ehkä. Kun 250 kg vyöryy eteenpäin, niin toiseksi kävelevä jää, jos tekee jonkun kiilaavaan sivuliikeen. Ihmisillä on muuten tapana tehdä äkkinäisiä sivukiilauksia näissä jonoissa ja vaikka olen yli 20 vuotta sähköpyörätuolia ajanut, pelottaa aina kiilaajien puolesta. Jonossa hiipii hitaat, lapset ja vanhukset, matkalaukut ja sitten joku toinen rynnii siksakkia kiilaillen puolijuoksua. 

Virolainen ukkeli ei siis halunnut avustaa.

Hän kuitenkin seuraili meitä potkulautansa kanssa.... jostain kaukaa....

Kun menin kakkoskeroksessa leimaamaan pääsykorttiani, hän jostain singahti, kun en löytänyt tarpeeksi leveää porttia. Ei ukkelille tullut mieleen, että käteni eivät ehkä nouse/toimi niin, että saisin sen kortin leimattua. Helsingin päässä nuorimies leimasi korttini ja päästi minut leveän pleksiportin läpi. Sähköpyörätuolin saa, jos kädet eivät toimi niin hyvin, että pystyisi kelaamaan. Minulla eivät kädet nouse, eivätkä ojennu. 

Jos henkilöllä joka ajaa sähköpyörätuolia, on joku hahmotushäiriö, niin hän voi mennä vaikka väärään laivaan..... toki ukkeli tarkkaili kauempaa. 

Hahmotushäiriöinen ihminen voi "kadota" moneen kertaan matkalla laivaan ja pahimmassa tapauksessa laiva ehtii lähteä :)

No, näin ukkelin vielä sitten hisseillä siellä jossain putkessä potkulautansa kanssa, kun sompailin kieli keskellä suuta ihmisvilinän mukana. Kukaan ei onneksi hypännyt eteen. Siinä tosiaan on iso riski, että joku kiilaa eteen.

Ukkelia en enää nähnyt laivan kapealla suuaukolla, sanoin matkaseuralaiselleni, jonka toisessa kädessä oli iso ikean ostoskassi, että katsoo takaa, että tukee.

Hyvin kuitenkin selvisimme ilman ukkelia, mutta tämä jätti ilmaan paljon kysymyksiä, että miten voi olla näin erilainen palvelu eri satamissa?

En nyt mieltäni pahoittanut, ehkä enemmän heräsi näitä kysymyksiä ja sitten jopa nyt tuo ukkeli sähköpotkulautansa kanssa jopa huvittaa. Mistä hänelle maksetaan?

-----------

Kiitos palautteestanne koskien avustuspalvelua D-terminaalissa.
Pahoittelemme vilpittömästi, että avustuspalvelu ei paluumatkallanne vastannut odotuksianne. On todella tärkeää, että kaikki liikkumisapua tarvitsevat matkustajat saavat tasavertaista, kunnioittavaa ja ennakoivaa palvelua koko matkan ajan. Kuvauksenne perusteella Helsingin päässä palvelu toimi esimerkillisesti, mutta Tallinnan puolella tilanne ei valitettavasti vastannut lainkaan samaa tasoa. Ymmärrämme hyvin, kuinka turvattomalta ja epämiellyttävältä tällainen voi tuntua- erityisesti sähköpyörätuolilla liikuttaessa.
Avustuspalvelun tarkoitus on juuri varmistaa turvallinen ja sujuva liikkuminen satamassa ja laivaan siirryttäessä , riippumatta siitä, onko mukana matkaseuralainen.
Kuvaamasi tilanne, jossa tukea ei annettu pyydetyllä tavalla, ei ole hyväksyttävää. On myös täysin ymmärrettävää, että palvelukokemusten suuri ero eri satamien välillä herättää kysymyksiä. Tavoitteemme on tarjota yhdenmukaista, turvallista ja kunnioittavaa palvelua jokaisessa satamassa, ja kuvaamanne tilanne osoittaa selvästi, että tässä on parantamisen varaa.
Olemme erityisen pahoillamme siitä, että avuntarpeenne kyseenalaistettiin ja että jouduit käytännössä selviytymään tilanteista ilman asianmukaista tukea. Vaikka hienoa kuulla, että selvisitte lopulta turvallisesti, tällaisen ei pitäisi jäädä matkustajan omalle vastuulle.
Välitän palautteenne eteenpäin asianomaiselle vastuuhenkilölle. Toivomme, että saamme jatkossa tarjota teille selvästi tasaisemman ja turvallisemman matkakokemuksen.

Hyvää kevään jatkoa!

Ystävällisin terveisin
Kristel
Asiakassuhteet
-
Tallink Silja Oy

Pärnussa 14.-16.5.2026

 Matka Mäkelän hissillisellä linja-autolla lähdimme torstaina aamupäivästä Lahdesjärven ABC-asemalta. 

Laivalla MegaStar meren yli Tallinnaan ja siitä kohti Pärnua. Matkalla oli isot tietyömaat, jotka viivästyttivät matkan tekoa.

Meidän piti olla Hestia Strand hotellilla noin kuuden aikaan, mutta tietöiden ja kuskin pienen eksymisen jälkeen olimme noin puolisen tuntia myöhässä aikataulusta. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin.

Meille oli varattu huone 115 eli invatuba/perhehuone, josta maksoimme ylimääräistä. Kuten edellisenäkin vuotena, meille annettiin ensin väärä huone. Invahuoneella käsittäävät huoneen, joka on lähinnä hissiä, jonne ei olisi pitkä matka kävellä. Tämä huone ei kuitenkaan sovellu minulle, koska en mahdu vessan ovesta sisään.

Heti kun saimme huoneen, lähdimme käymään läheisessä Ranna Selverissä hakemassa juotavaa ja iltapalaa. Olimme ottaneet kotoa mukaan 10 karjalanpiirakkaa ja näiden päälle hankimme leikkelettä. 

Pienestä kaupausta löytyi kiva laatikko, jossa oli kinkkua, kinkkurullaa munakkaalla, munanpuolikasta. Nämä sopivat hyvin karjalanpiirakan kaveriksi. 

Perjantaina vuokrasimme heti aamupalan jälkeen polkupyörän hotellin respasta. Edullista, olisiko ollut jotain 11-12 euroa päivä. Sitten tietysti rannalle. Pärnun hiekkaranta on todella upea, ihan kuin jossain "etelässä". Nyt rannalle oli tullut iso rakennustyömaa eli siihen nousee uusi hotelli. 

Ulkoilua, ulkoilua ja ulkoilua. 

Ongelmana on esteetön hyvä ruokapaikka. Söimme samassa paikassa ostoskeskuksessa, kuin viime vuonna, mutta pitza ei ollut mitenkään hyvää. Nälkä lähti.

Lisäksi hotellin aulassa myytävät kakunpalat olivat kutistuneet sitten viime vuoden. 

Pärnussa on paljon uusia hienoja taloja, mutta vieressä voi olla todella huonokuntoisia vanhoja rakennuksia. Isot vastakohdat.

Neuvostoaikaisia kerrostaloja

Punainen torni vanhassa kaupungissa

Vesitorni

Uuden hotellin työmaan vieressä Neuvostoliiton aikainen näkötorni. Kunnostetaanko vai puretaanko?

Pärnu on siitä kiva, että se on sopivan kokoinen. Kun vuokraa polkupyörän, pääsee näppärästi paikasta toiseen. Mekin liikuimme 10 km päivän aikana. Maasto on tasaista, ei mitään ylämäkiä. Pärnusta löytää aina jotain uutta. Tämä oli meidän kolmas kertamme. Ensimmäisellä kerralla kävimme mm. Tallinan porteilla ja matelijanäyttelyssä. Toisella kerralla satoi, kävimme aamusta kun ei satanut hotellin lähellä Pernovan luontomuseossa. Nyt kävimme turistikadulla ja punaisessa tornissa. Tosin näihin kolmeen kertaan sisältyy paljon muutakin, mitä tässä en nyt luettele.

Pari päivää kotiutumisen jälkeen, sain ihan kunnon räkätaudin. Ilmeisesti laivalla on joku pöpö ollut ja ilmastoinnit ja muut ovat tehneet tehtävänsä. Mutta kyllä se taas tästä....

puk

 Olipas tympeä aamu.

Heräsin, join aamukahvit.

Silmät täynnä rähmää, piti avata puhelin.

Pyysi jotain koodia. Näpyttelin, virhe, kaksi yritystä jäljellä....

laitoin tietokoneen avauskoodin, jälleen väärä, laitoin pankin koodin... väärä

Halusi puk koodin.

Sitä ei ollut siinä muovikortissa, josta sim. kortti on irroitettu.

Kello tulee yhdeksän tunnin päästä, pitää soittaa Telialle

Vieläkö tästä pitää lähteä telian myymälään?

Alpakkalanka ja etulaakeri

 Alpakkalankaa Lankamaailmasta. On kuulemma lämmintä, mutta ei kestävää. Voi tehdä unisukat, mutta kestävät vain nukkumista, ei kävelyä. Teen säärystimet ensi talveksi. Jalat aina palelee...

Sähköpyörätuolini etulaakeri oli irti, korjattiin. Tuoli on vasta vuoden vanha. Naksui kun käänsi eturenkaan ääriympäri. Ei saatu ensimmäisellä kerralla kuntoon, vein toisenkin kerran korjaamolle. Toivottavasti nyt kestää. 

Kuvamuisto noin 1950-luvulta

 Kuvassa tätini mies Turusen Onni (vas.) ja minulle tuntematon (voipi olla joku Aholan Väinö) mies.

Ovat pukeutuneet naisten vaatteisiin. Vitsit olivat tuohon aikaan vähän lapsellisia. Kuva otettu ehkäpä Kalvolan suunnalla. Kuva oli alunperin mustavalkoinen, mutta väritin sen jälkeen päin.

Kuvamuisto noin 1970-vuodelta

 Kuvassa on leikkimökkini, joka oli lapsuudenkotini pihassa. Mökki oli alun perin serkkujeni pihalla Pihlajakadulla, josta se sitten siirtyi minulle perinnöksi. Aikaa kuvaa se, että mökki on nikerretty pula-aikana ja esim. katon huopa on kaikenmaailman palasista tehty. Mökki oli valkoinen, mutta itse keksin kerran maalata tuohon sivuun punaisen laudan. 

Mökin vieressä on "roju" eli tuollainen penkin tapainen, josta kuitenkin puuttuu istuin osa. Siis leikkimökkiin tarkoitettu huonekalu. Jälkikäteen mietin, että tuo roju taisi olla joku aikansa huonekalu, joka oikeasti olisi pitänyt pelastaa ja entisöidä. 

Kuvassa olen vuotta nuoremman serkkuni kanssa. Puutarhassa on myös oikealla levitetty pahvia maahan. Tämän ideana oli ilmeisesti se, että kura ei tarttunut kengänpohjiin. Serkulla ja minulla hurjat ilmeet. Kuva oli alun perin mustavalkoinen, mutta tekoäly muuttanut sen väreihin. 

Ruutikellarintien leikkimökki

Leikkimökkien historiaa: Wikipedian kertomaa:

Leikkimökki on lasten leikkipaikaksi tarkoitettu pieni kotia muistuttava rakennus. Leikkimökit ovat aikuisten lapsia varten suunnittelemia ja rakentamia pienoistaloja; omia majojaan lapset ovat rakentaneet kautta aikojen. Leikkimökkiä voidaan pitää aikuisten huvimajan vastineena.^[1]

Ensimmäiseksi leikkimökkejä alettiin rakentaa kartanoiden lapsille. Rikkaiden leikkimökit olivat usein arkkitehtien suunnittelemia, ja ne noudattelivat oman tyylikautensa ihanteita. Tällaisia leikkimökkejä ovat esimerkiksi Mannerheim-suvun lapsille rakennettu mökki Louhisaaren kartanossa ja Toivonojan kartanon uusrenessanssityylinen mökki. Leikkimökin malli vakiintui 1930-luvulla: mökit valmistettiin kovalevystä tai laudasta, niissä oli yksi pieni huone, ovi päädyssä ja kuisti oven edessä. Ikkunoita oli yksi tai kaksi. Kaikkiin kansankerroksiin leikkimökkikulttuuri levisi vasta 1940-luvulla, ja sotien jälkeen mökit tulivat erityisen suosituiksi. Leikkimökkien tehdasmainen valmistus alkoi 1920-luvulla. Mökkien ulkoasu yhtenäistyi niiden yleistyessä.^[1]

Lehdissä leikkimökkejä koskevia valmistusohjeita alettiin julkaista 1930-luvulla. Esimerkiksi Kotiliesi aloitti mökkejä koskevan sarjan vuonna 1937 ja palkkasi mökkien suunnittelijoiksi nimekkäitäkin arkkitehteja, kuten Elsi Borgin ja Kaija Sirenin. Vaikka mökkejä suunniteltiin erityisesti tyttöjä silmällä pitäen, vuonna 1961 lehdessä esiteltiin sopivat leikkimökkimallit molempia sukupuolia varten.^[1]

Leikkimökki voitiin sisustaa muiden rakennusten tavoin. Leikkimökkejä varten tarkoitettuja pieniä huonekaluja alettiin myydä Helsingissä ja Turussa jo 1800-luvun lopulla. Muun muassa Högfors, Arabia ja Kupittaan Savi valmistivat jo varhain lapsille tarkoitettuja leikkiuuneja ja astioita.^[1]

Tursonkatu 4, Pirhan apuvälinehuolto

 Sähköpyörätuolini kaipasi huoltoa ja lisäksi vasen eturengas naksui, kun pyörähti ympäri.

Hervannasta pääsee Tursonkadulle Kalevaan todella helposti ratikalla. Jäin uintikeskuksen pysäkillä pois ja tämä Tursonkadun huoto olikin ihan siinä kodilla. Vanha rakennus, mutta remontoitu Pirhan käyttöön. Samasta paikasta saa kaikenlaista isoa ja pientä apuvälinettä ja vielä huollon kera. Yläkerrassa näkyi olevan joku jalkahoitola. 

Aulasta otin huollon numerolappusen ja sitten siirrettiin toiseen tuoliin ja odottamaan odotusaulaan. Ilokseni tuolia oli huoltamassa myös ihan tuttu korjaaja. 

Tuolia huollettiin ja vasemman eturenkaan naksumisen syyksi paljastui irrallaan oleva pystylaakeri.

Nyt kuitenkin pitää mennä uudestaan, koska tämä naksuminen on toistunut tässä pyhien (pääsiäinen) aikaan. Lieneekö jotain säädon/kirstys tai liian kireällä tarvetta. Nyt en soittele Pirhan numeroihin, koska mielestäni työ on vielä hieman kesken.... Toisaalta ilkeä mennä sinne vinkumaan, mutta menen nyt, Vika ei ole kovin selkeä ja ei aina heti esiinny. Kuitenkin jos nyt en mene, se vaivaa ja jos ensi kuussa pääsisi matkalle, niin ei sitten matkalla leviäisi totaalisesti.

Pääsiäispöydässä itse tehtyä mango-rahkatorttua. Arabian tuokio-sarjaa, joskin vähän jouluinen kuviointi. 

Pirha

 Olipas tänä vuonna vaikea saada sähköpyörätuolille ihan huotoa.

Maaliskuun puolivälissä vietettiin sähköpyörätuolini yksi-vuotis syntymäpäivää. Mittariin oli kertynyt noin 1000 km. Kitinää ja nititää ja jotain hämminkä etupyörässä. Epäilykseni, että liittyisi laakeriin. 

Otin yhteyttä TAYSsin apuvälineyksikköön sähköpostilla. Kun viikkoon ei kuulunut mitään, laitoin uuden viestin, jossa kerroin ja viikko sitten ottaneeni yhteyttä. Sain kyllä heti pahoittelevan soiton ja minulle sanottiin, että laitetaan huoltopyyntö Tursonkadun apuväline paikkaan, josta soitetaan.....

Näihin Pirhan numeroihin voi soittaa, mutta vastassa on robotti, joka käskee painamaan sitä, tota ja tätä ja sitten kerrotaan, että joskus soitetaan takaisin, viimeistään seuraavana arkipäivänä (jos soitetaan).

Kului taas viikko ja kun ei mitään kuulunut, laitoin uutta viestiä, että kukkuluuruu, kun ei kuulu.

Torstaina 26.3. iltapäivällä sain toisen tärkeän puhelun ja samaan aikaan yrittikin joku 03-alkuinen pirhan numero soittaa. Kun sain tämän toisen puhelun loppuun, yritin soittaa takaisin, mutta robotti jutteli niitä näitä, että painele numeroita. En toki ollut varma mitä asia koski, koska minulla oli hammashoitola-varattuna ja yleensä he senkin äkkiä peruvat ja siirtävät.

Sain kuintekin torstaina tekstiviestin, että soittoni on tallennettu ja seuraavana arkipäivänä soitetaan.

Perjantaina ei soittoa kuulunut. Ei kuulunut maanantainakaan. Viikonloppuna olin jälleen laittanut sähköpostia, nyt useisiin pirhan osoitteisiin.

Maanantaina osastosihteeri vastasi sähköpostiin, että vie viestiä eteenpäin...

Eilen laitoin eli ma iltana sähköpostia, ettei ole soitettu.

Tänä aamuna soitin taas jonnekin 03-alkuiseen huollon numeroon ja robotti lupasi, että soitetellaan takaisin päin.

Soitto tuli sitten tänään (tiistaina) aamupäivällä!

Jessssssssss

Vanhaa Kalevaaa

 Kas tässä Jukka Sirenin postaama kuva fb.ryhmään vanhaa Kalevaa. Kaihari Center. Kuvasta tunnistan jäähallin ja sen perusteella osaan sijoittaa tämän Kalevan Prisman parkkipaikan tienoille. Tuolla tien toisella puolen on kuulemma Motelli Jäähovi. 

Motorest Jäähovi

Sammonkatu 68, Kaleva

 Sammonkadun loppupäässä on uusia kerrostaloja. Voi hyvänen aika, miten maisema on kymmenen vuoden aikana muuttunut. Piti ihan google mapsin vanhoilla kuvilla katsoa, mitä siellä on ennen ollut.

Muutin Tampereelle yli 10 vuotta sitten ja en kyllä muista mitään sen ajan maisemista, vaikka tasan tarkkaan olen varmasti tuollakin jo silloin liikkunut. 

Nyt minulla on kyläpaikka Sammonkatu 68 ja muistaakseni tämä talo on rakennettu 2017.

Vuonna 2009

ja tämä on tilanne nyt

Entinen TPO:n rakennus halutaan purkaa Tampereen Kalevassa

 Entisen TPO:n keskusrakennuksen paikalle suunnitellaan asuinkerrostaloa.

Kuvan on julkaissut Jukka Siren, fb-ryhmä kaleva ennen ja nyt.

tpo:n puhelinkeskus -68

Tämä on rakennettu 1956.

Kalevan lastentalo

 Tämmöisestä Kalevan Lastentalosta olen nähnyt jonkun filminpätkän. 

Lastentalo rakennettiin, kun suuret ikäluokat olivat pieniä.

Tätäpä tutkin....

https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-11/8576_rakennushistoriaselvitys.pdf

Kalevan Lastentalo vuorelta noin -60..kuva Jussi Kangas..

Kalevan lastentalo on kaupungin lastentaloista suurin (1960). Siinä
toimii lastenseimen ja tarhan ohella myös
Tampereen lastentarhaseminaari.
Rakennus valmistui 1953, suunnittelija
arkkitehti Tapani Nironen
Kuva E.M.Staf kirjasta Tampere

Postikortti, leimattu 28.8.1963, kuvaaja tuntematon. On varmaankin kuvattu jostain Ilmarinkatu 32:n ikkunasta suunnilleen pohjoiseen päin.

KALEVAN LASTENTALON SUUNNITELMA VUONNA 1951 Kalevan lastentalolle tarvittiin pikaisesti tontti Kalevasta vuonna 1951 ja kaupunki kaavoitti Ilmarinkadun varrella sijainneiden punatilisten kerrostalon jatkeena olevan puistoalueen tulevalle päiväkodille. Tontin pohjoispuoli rajoittui Väinölänkatuun, eteläosa Ilmarinkatuun ja länsipuolella oli Petsamonkatu. Kalevan lastentalon suunnitelmat tilattiin arkkitehti Tapani Niroselta.

Kalevan lastentalo oli Suomen suurin lastentalo, kun se luovutettiin Tampereen kaupungin sosiaalilautakunnalle 30.9.1953. Rakennuksen kuutiotilavuus oli 12 700 m3 ja se maksoi irtaimistoineen 140 miljoonaa markkaa.

Vuodet vierivät:

Kalevan lastentalona tunnetussa rakennuksessa on toiminut päiväkoti sekä myöhemmin myös asuntola ja sosiaaliasema. Kuva: Marko Melto / Yle

Mitä Lastentalolle kuuluu tänään? Homepöksä?

Tampereen kaupunki myy tarjousten perusteella entisenä Kalevan lastentalona tunnetun rakennuksen tontteineen osoitteessa Petsamonkatu 9, 33500 Tampere. Alkuperäisen rakennuksen on suunnitellut Tapani Nironen ja sen rakennusvuosi on 1953. Rakennuksen bruttoala on 3 707 b-m2 kerrosala on 3 257 k-m2. Rakennus on toiminut päiväkotina ja myöhemmin osin myös mm. asuntolana ja sosiaaliasemana. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2017.

Rakennus on suojeltu kaavamerkinnällä sr-33. Rakennusta ei saa purkaa.

-----------

Kalevan lastentalon myyntiyritys epäonnistui – ”Vähän ihmettelin, ettei yhtään tarjousta tullut”

Tampereen kaupunki pitää rakennuksen myynnissä ainakin kevään ajan.

Sari Sainio

9.1.2025 7:00

Aamulehti

------

https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-11/8576_rakennushistoriaselvityksen_taydennys_p.pdf

-------------

Niin, kuka ostaa täysin saneerattavan 80-vuotta vanhan talon? Ja mihin käyttöön? Ehkä voisi saneerata asuntoja. Rakennushistoriaselvityksen mukaan talo näyttää todella huonokuntoiselle ja siitä ei juuri mitään ole jäljellä. Rappukäytävät todella kuluneita. Hieno on Outi Leppäsen alkuperäinen maalaus.