Kello on hädin tuskin seitsemän aamulla, mutta Annika Vihriälä odottaa Maunulankadulla jo reppuineen koulukyytiä Tampereelle. Hetken kuluttua tyttö on kavunnut tottuneesti taksin takapenkille ja matka kohti ruotsinkielistä Svenska samskolania voi alkaa.
– Ei taksikyyti päivästä hirveän raskasta tee. Teen matkan aikana yleensä läksyjä. Paluumatkalla otan joskus päikkärit autossa, Annika naurahtaa.
14-vuotiaan Annikan lisäksi neljä muutakin hämeenlinnalaista nuorta matkustaa päivittäin Tampereelle saadakseen ruotsinkielistä opetusta. Hämeenlinnassa he eivät voi käydä koulua omalla äidinkielellään peruskoulun kuudennen luokan jälkeen.
Tammikuussa näiden viiden yläkouluoppilaan taksikyydit Tampereelle maksoivat kaupungille 16 422 euroa. Summa voi vaihdella kuukaudessa muutamalla tuhannella eurolla.
– Moni ei halua tulla ruotsinkieliselle luokalle ollenkaan, kun tietävät, että pitäisi alkaa kulkea yläkoulussa Tampereella, jos haluaa jatkaa vielä ruotsinkielisessä opetuksessa. Heidän takiaan toivoisin, että opetus alkaisi myös Hämeenlinnassa, Annika sanoo.
Ruotsinkielistä opetusta satoja vuosia
Vaikka ruotsinkielinen opetus alkoikin Hämeenlinnassa 400 vuotta sitten, ei ruotsinkielinen koulupolku ole vieläkään toteutunut kaupungissa. Ruotsinkielisiä on Hämeenlinnassa lähes 300 ja koululaisia heistä 63.
Hämeenlinnalaisen Tavastsvenskarin puheenjohtaja Petteri Kaleva suhtautuu tilanteeseen varovaisen myönteisesti. Neuvotteluja on käyty jo pitkään ruotsinkielisen koulupolun saamisesta ulottumaan myös yläkoulun 7.-9. luokkaan Hämeenlinnassa.
– Lahteen saatiin luotua koulupolku, miksei siis myös Hämeenlinnaan. Nyt tarvitaan määrätietoista toimintaa asian hyväksi. Siinä kaupungin tuki olisi ratkaisevan tärkeä. Päiväkodissa on ruotsinkielisiä lapsia 40-50 ja se näyttää hyvältä tulevaisuutta silmälläpitäen, Kaleva korostaa.
Paluumatkalla otan joskus päikkäritkin autossa.
Annika Vihriälä
Ruotsinkielisen opetuksen piti alkaa yläkoulussa jo viime vuonna Hämeenlinnan yhteiskoulussa (Hyk), mutta asiaa lykättiin jatkoselvityksiä varten. Toukokuussa jatkoselvitys tulee Sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunnan (Sihyn) päätettäväksi.
– Lopullinen päätös tulisi tehdä marraskuun budjettivaltuustossa, jotta pääsisimme asiassa eteenpäin, Sihyn puheenjohtaja Helena Lehkonen (kok) sanoo.
15 oppilasta Seminaarin koulussa
Seminaarin koulun ruotsinkielisessä opetuksessa on mukana tällä hetkellä 15 lasta. Ensimmäisellä luokalla oppilaita on viisi, mutta muilla luokilla kullakin vain kaksi oppilasta. Kaikki oppilaat ovat käyneet ennen koulua myös ruotsinkielisen päiväkodin Jappebo dagisin.
Pienet ryhmät tarkoittavat sitä, ettei Hämeenlinnassa saada aloitettua syksyllä uutta yläkoulun laajennettua ruotsinkielistä opetusta.
Venny Randelin ja Eliel Soininen lähtevät mielellään Tampereelle jatkamaan koulunkäyntiä. Pekka Rautiainen
Jos oppilaita olisi viisi, saisi yläkoulussa ruotsinkielistä opetusta sentään 7-8 tuntia viikossa, 4-6. luokkien opettaja Anna-Maria Fahlgren-Piekkari sanoo.
Kuudennen luokan jälkeen on ruotsinkielisessä opetuksessa olevalla hämeenlinnalaisella tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa: joko siirtyä suomenkieliseen opetukseen tai aloittaa koulunkäynti Tampereella Svenska samskolanissa, jossa on ruotsinkielinen peruskoulu ja lukio.
Seminaarin koulussa ruotsinkielisellä luokalla on kaksi opettajaa.
– Moni siirtyy ruotsinkielisestä opetuksesta suomenkieliseen, sillä he pelkäävät, että matkustaminen Tampereelle tulisi liian raskaaksi, Fahlgren-Piekkari huomauttaa.
Seminaarin koulun kuudesluokkalainen Eliel Soininen tietää jo nyt, että hän tulee jatkamaan koulunkäyntiä Tampereella. Vuotta nuorempi Venny Randelin seuraa Elielin esimerkkiä. Molemmilla on täysin suomenkielinen koti, mutta vanhemmat halusivat panostaa lastensa kielitaitoon.
– Olemme käyneet jo tutustumassa kouluun ja se tuntuu tosi kivalta paikalta. Menen Tampereelle mielelläni, Eliel Soininen sanoo.
Oma kieli on tärkeää
Tällä hetkellä ruotsinkielistä opetusta annetaan Seminaarin koulussa kuudenteen luokkaan asti. Opetusta on yritetty saada laajennettua yläkouluun jo pitkään siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kaleva korostaa oman kielen ja kulttuurin merkitystä ihmiselle. Hän itse on ruotsinkielisestä kodista, mutta kävi koulunsa suomenkielisessä koulussa.
– Hämeenlinnassa on oltu huolissaan siitä, kuinka täällä riittää ruotsinkielisiä, jos koulupolku saadaan kuntoon. Se ei ole kuitenkaan ongelma, sillä esimerkiksi Lahteen on muuttanut paljon kaksikielisiä perheitä opetuksen perässä, Kaleva kertoo.
Vaihtoehtojakin toki on. Ruotsinkielisen koulupolun korvaajaksi on Hämeenlinnassa esitetty esimerkiksi kielirikasteisen koulun perustamista.
– Ei se kyllä voisi koulupolkua korvata. Se voisi olla lisävaihtoehto, sillä silloin opetuksessa käytettäisiin enemmän ruotsinkieltä kuin tavallisesti, Kaleva pohtii.
Oikaisu 2.2.2026 kello 14.50: Hämeenlinnasta kuljetetaan taksikyydillä kahdeksan sijaan viisi yläkoululaista Tampereelle ruotsinkieliseen kouluun. Yhden oppilaan kuljetus ei maksa 6000 euroa kuukaudessa, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin. Tammikuussa näiden viiden koululaisen kuljetuslasku oli 16 422 euroa. Lasku voi vaihdella kuukaudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti