Iski sitten Viron matkan jälkeen kunnon virus.
Soitin jonnekin pirhan numeroon, kun alkoi happi loppumaan.
Jaarittelin viime viikonloppuna jonkun kanssa tovin ja tämä sanoi, että soita kolmen tunnin päästä uudelleen...
En soittanut, kun nukuin koko päivän.
Sitten maanantaita soiten kiireelliseen numeroon pirhaan, saadakseni lääkärin ajan.
Jaarittelin taas pitkän tovin oireistani jonkun kanssa, joka lähti välillä kysymään kolleegalta ja jaaritteli minun jaaritukset tälle.
Sain ajan
Menin ja jaarittelin sairaanhoitajalle pitkät pätkät....
Tuli mieleen, että miksi samat tarinat moneen kertaan
Sairaanhoitaja otti verinäytteen, happisaturaation, mittasi kuumeen...
Sitten lääkäriin ja taas jaarittelin samat höpinät.
Sain pillerit ja pallerot, hyvää hoitoa, mutta ei sairaana jaksa moneen kertaan samaa höpinää.
Miten tätä ei ole pystytty hoitamaan niin, että höpinän tarve minimoituisi.
Kaksi viikkoa tuskaa takana, räkä lentää ja yskittää. Keuhkot rohisee.
Väsynyt ja voimaton, mutta jotenkin valoa alkaa olemaan tunnelin päässä.
Kova oli tauti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti