Ninni-pentu (synt. 15.11.2017) kävi eilen eläinlääkärissä, täällä Hervannassa. Sai rokotteen ja katsottiin silmää, joka oli ehkä tulehtunut. Sai myös silmätippareseptin ja tippoja niin paljon, että jos vanhalla katilla on tulehdusta, niin siitä riittää sitten sillekin. Tipat kuukauden käyttökelpoisia avaamisesta, kun säilyttää jääkaapissa.
Muuten lääkärireissu meni hyvin, jos ei nyt oteta lukuun äänekästä naukua taksissa. Painoa tytöllä oli 915 g ja eläinlääkäri oli sitä mieltä, että Ninni on laiha. Onneksi sillä on hyvät ruokahalut ja yritetään opettaa siitä nyt kaikkiruokainen. Vanhan kissan ruokien kanssahan on ollut ongelmia, kun se on herkkävatsainen ja oksentaa herkästi.
Ninni on melkoisen vilkas tapaus. Huutaa lujaa. Huutelee vissiin äitiään. Yöunet on vähän niin ja näin. Kyllä se toki nukkuukin.
Pentu kulkee vanhan kissan perässä ja vanhus ei tykkää yhtään. Alussa Mörri-vanhus murisi sille, mutta nyt ei enää murise. Ja pentuahan ei pelota yhtään, vaikka Mörrikkä on sitä kurmottanut. Mörri oli aikaisemmin ihmisten perään, nukkui sängyssä, mutta ei enää. Sille on tullut joku halikiintiö täyteen.
Kyllä tämä tästä varmaan pikkuhiljaa suttaantuu. Ei olla uskallettu jättää niitä vielä keskenään. Tänä aamuna pentu meni salaa jo ottamaan vanhan katin kupista naudan kokolihaa. Sitten sille sitä jo annettiin ihan omaankin kuppiin, hyvin pieninä paloina. Pennulla on jännä tapa uikuttaa syödesään, jos on jotain oikein hyvää ja niin kävi nytkin. Palloista pentu pitää ja leluhiiret saavat kyytiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti