kauppa-asiointia vammaisnäkökulmasta

 Loppuvuodesta 2019 ihmettelin, että miten vammaiset ihmiset olettavat myyjien kaupassa olevan juuri heidän henkilökohtaisena avustajanaan siellä.  https://tanya2017.blogspot.com/2019/

jostain syystä taas putkahti vähän vastaava olettamus.

Mtv:n artikkelissa on paljon hyvää, mutta edelleen ihmetyttää tuo, että kiireinen myyjä lähtee avustamaan kauppakierrokselle vammaista. Lisäksi nykyisin on kaupassa erillinen keräilypalvelu eli voit tilata netin kautta tarvitsemasi tuotteet. 

Itse olin kaupassa töissä 1980-luvulla ja jo silloin oli esim. iltavuorossa niin vähän myyjiä, että lihatiskiin ja kassalle syntyi jonoja ja ei kerinnyt kunnolla taukojaan edes pitämään. Saatikka sitten, että kiireiltana olisi lähtenyt keräämään vammaisen kanssa ostoksia. 

Artikkelissa mainitaan, että on henkilökohtainen apu ja sitten on tämä apu, että halutaan myyjän kiertelevän ja auttavan. Ihan oikeasti? Yhteiskunta mahdollistaa henkilökohtaisen avun, jos sellaista tarvitsee kaikille vammaisille, myös näkövammaisille. Kaupassa ei ole vammaisavustajaa, vaan kiireisiä myyjiä ja jos kaikki vammaiset pyytäisivät näiden apua, ei kukaan enää ehtisi hyllyttämään tai kassalle.

"Jos mukana ei ole henkilökohtaista avustajaa, tarvitsee Seemi kaupassa asioidessaan avukseen kaupan myyjän."

Seemi kuvasi havainnollistavan videon, miltä näkövammaisen asiointi kaupassa näyttää ja miten avustaja voi sitä verbaalisesti kuvaillen auttaa.

Seemi Hintsanen, 29, on näkövammainen. Hän kertoo, että on ollut seitsemän vuotta sokea. Näön menettäminen johtuu harvinaisesta geenimutaatiosta, Leberin perinnöllisestä näköhermon rappeumasta, joka aktivoituu yleensä ennen 30 ikävuotta. 

– Minulla se alkoi, kun täytin 21, Seemi kertoo.

Sen takia Seemi ei näe mitään tarkasti, vaan maailma näyttäytyy sumeana. – Erotan, että tavaroita on vaikka pöydällä, mutta en erota, mitä tavaroita ne ovat. En näe lukea muuta kuin sellaista valtavan kokoista tekstiä, hän kertoo.

Harva on pysähtynyt miettimään, miten haastavaa arkinen ruokakaupassa asiointi voi olla, kun näköön ei voi tukeutua. Miten esimerkiksi jouluruokien ostelu ruuhkaisessa marketissa onnistuisi ilman näköä?

Sen takia Seemi kuvasi havainnollistavan videon, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta ja näyttää minkälaista informaatiota erilaisten näkövammojen kanssa on mahdollista ympäröivästä maailmasta saada. Voit katsoa sen yltä!

Näkövammaisen asiointi kaupassa

Seemi työskentelee avustajapalveluyrityksessä nimeltä Karun-palvelut. Hän on työnsä puolesta tottunut kiinnittämään erityistä huomiota esteettömyyden onnistumiseen erilaisissa tiloissa ja tilanteissa.– En voi sanoa, että esteettömyyttä olisi huomioitu mitenkään kaupassa. Kun kauppakärryllä mahtuu käytävillä liikkumaan, niin siinä on sitten samalla vähän vahingossa huomioitu vaikka pyörätuolit, Seemi kertoo. 

S-ryhmän marketkaupan konseptikehityksen vastaava johtaja Katja Tapio kertoo sähköpostitse, että näkövammaiset huomioidaan S-ryhmällä osana esteettömän asioinnin suunnittelua.

– Myymäläympäristön tulee olla turvallinen ja sen tulee mahdollistaa käyttäjän esteetön liikkuminen, Tapio kertoo.

Samaten Keskon viestinnästä kerrotaan, että asiakkaiden kulkureitit suunnitellaan lähtökohtaisesti selkeiksi ja esteettömiksi.Keskon myymälöissä käytetään tarvittaessa lattiaopasteita, esimerkiksi ohjauslistoja ohjaamaan kulkusuuntaa ja isoimmissa kaupoissa pääkäytävät merkitään ohuella lattiateipillä reitin selkeyttämiseksi.

– Sehän ei hirveästi esimerkiksi näkövammaista asiakasta auta, että pystyy kävelemään sitä pääkäytävää, Seemi harmittelee.

Ostettavat tuotteet eivät löydy pääkäytävältä. 

– Ohut tarranauha lattiassa ei varmaankaan ole näkövammaisten huomiointia, vaan ihmisten kaupan läpi johdattamista varten, Seemi huomauttaa.Esteettömyys on paljon muutakin kuin leveät käytävät ja riittävä valaistus. Seemi nostaa esimerkiksi ruokakauppojen lattioilla tosinaan näkyvät suuret mainostarrat, jotka hämäävät silmää.

– Aika monesti katson, että onko ne jotain esteitä, esimerkiksi joku ostoskori tai pylväs, johon saatan törmätä, Seemi kertoo.

Stressiä kaupassa

Jos mukana ei ole henkilökohtaista avustajaa, tarvitsee Seemi kaupassa asioidessaan avukseen kaupan myyjän.Myyjiä voi kuitenkin olla vaikea löytää käytäviltä, joten useimmiten Seemi suunnistaa ensi töikseen kassojen läheisyyteen. 

– Yleensä kuuntelen, että mikä kassa on auki. Sitten menen kassahihnan päähän huutelemaan, että saanko apua, hän kertoo.

Tilanne on Seemistä paitsi vaivaannuttava, mutta myös hankala. Kassahenkilö saattaa palvella toista asiakasta ja Seemin täytyy kuulon perusteella arvioida, mihin kohtaan hän voi huikata väliin.

– Kauppahenkilökuntaan ei ole helppo saada kontaktia, hän harmittelee.Hän toivoo, että henkilökunnalle annettaisiin edes muutaman minuutin keskustelu siitä, kuinka näkövammainen asiakas pitäisi kohdata.

S-ryhmässä saavutettavuus on osa vastuullisuusohjelmaa ja asiakaskokemusta.

– Henkilökunnan perehdytyksessä korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista, mutta erillistä koulutusmoduulia näkövammaisten palvelusta ei ole, Tapio kertoo.

Seemi ei näkövammaisena asiakkaana huomaa, että eri kauppaketjujen henkilökuntia olisi perehdytetty jotenkin eri tavoin. – Se voi olla ihan tuuripeliä, että missä kaupassa tulee minkälainen myyjä vastaan, hän summaa. 

Ikävä kokemus

Eräs ikävä kokemus on viime ajoilta jäänyt Seemin mieleen.

– Se myyjä tuli sieltä ja suurin piirtein sanaakaan sanomatta ilmeisesti viittoi minulle, että tule hänen peräänsä. Hyvä, kun ei pitänyt juosta perässä. 

Paistopisteiden luona Seemi oli tiedustellut, mitä tuotteita hyllyssä on. Vastaukseksi myyjä kertoi, että hyllyssä on sämpylöitä.

– Niitä on kuitenkin aika monia erilaisia, on täytettyjä ja täyttämättömiä. Ei se informaatio ihan riitä, Seemi toteaa. Koko ainesosaluetteloa ei tarvitse alkaa sanelemaan, mutta lyhyt kuvaus olisi ollut paikallaan. Sämpylän sijaan olisi ystävällistä kertoa, että vehnäsämpylä on täytetty tomaatilla ja mozzarellalla.

Avustaja mahdollistaa itsenäisyyden

Oman henkilökohtaisen avustajan apu mahdollistaa itsenäisyyden kokemuksen kaupassa asioinnissa. Kun Seemi kiertää kauppaa myyjän kanssa, ei heräteostoksille ole mahdollisuutta, koska hän ei halua tuhlata myyjän työaikaa.– Käymme vain keräämässä ne tuotteet hyllyiltä. Jos olen oman avustajan kanssa kaupoilla, voin vähän miettiäkin, että mitähän haluaisin tänään tehdä ruoaksi, hän kertoo. 

Kaupoissa asiointia helpottaisi huomattavasti se, jos myyjiin olisi helpompi tapa saada kontaktia ilman, että täytyy kassoille mennä huutelemaan apua. 

– Tykkään kuitenkin aika paljon itse käydä kaupassa, hän kertoo.

Ruusuja Seemi haluaa antaa muille asiakkaille.

– Aika kivasti olen yleensä saanut apua myös muilta asiakkailta, hän kiittelee. 

Hintalaput ja opasteet

Seemi kertoo, että tuotteiden hintalaput ja muut tiedot ovat aivan liian pienellä ja informaatiokin on usein vaillinaista.

– Jos käyn vaikka ostamassa kaljaa, niin siinä hintalapussa ei välttämättä lue, että mikä se prosenttimäärä on.

Hän toivoisi, että tietojen selvittämiseen löytyisi parempia keinoja. Esimerkiksi puhelimella hintalapusta skannattava QR-koodi, joka veisi kaupan kotisivuilla tuotteen tarkempaan tuote-esittelyyn.

Kesko kertoo, että sen oman brändin Pirkan tuoteselosteissa on parhaillaan käynnissä pakkausuudistus. Sen yhteydessä tuotenimen fonttikokoa on tarkoituksella suurennettu luettavuuden helpottamiseksi. S-ryhmän Katja Tapio sen sijaan kertoo, että S-ryhmä tutkii mahdollisuuksia tukea asiakasta heidän omassa mobiililaitteessansa toimivilla palveluilla, jolloin myös heidän tarvitsemansa avustavat toiminnot olisivat helpommin käytettävissä. 

Opasteet ovat kaupoissa usein sijoitettu korkealle hyllyjen yläpuolelle, jotta ne näkyvät kaupassa kauas. Näkövammaiset eivät niistä kuitenkaan hyödy. 

– Olisi se aika kiva, jos ne olisivat silmänkorkeudella, eikä siellä katonrajassa, Seemi harmittelee. 

Hän näkee isoa tekstiä, joten jos hyllyjen päissä olisi silmäntasolla tieto, onko kyseessä maustehylly vai kahvihylly, auttaisi se valtavasti.

Missä parasta palvelua? 

Lidlin viestinnästä kerrotaan, että kauppaketju kehittää myymälöitä jatkuvasti. Ketju noudattaa lähtökohtaisesti tiettyä myymäläkonseptia, jossa hyllyt ja tuotteet sijoitellaan niin, että tutut tuotteet on helppo löytää riippumatta siitä, missä myymälässä asioi. 

Seemin kokemuksen perusteella Lidlissä on vaikea saada apua, koska henkilökuntaa on usein vähän paikalla. 

– Keskolla on ollut kohtuu helppo mennä siihen kassalle ja pyytää sitä apua. 

Yleensä palvelu lopulta toimii, kun hän on saanut kontaktin myyjään ja pääsee kauppaa kiertämään tämän avulla.– Olen kuitenkin aika helppo autettava, näen liikkua myyjän perässä ja toimin aika itsenäisesti siinä, kunhan vain saan ne tietyt tuotteet, Seemi summaa.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talta-nayttaa-nakovammaisen-arki-suomalaisessa-ruokakaupassa-voi-olla-ihan-tuuripelia/9269512