Päivä Visbyssä ristely 14.-16.8.2025. Matka Mäkelän hissillisellä linja-autolla lähdimme Tampereen Lahdesjärven ABC:ltä puolen päivän aikaan liikenteeseen. Suuntana oli Katajanokka ja Viking line Gabriella.
Laiva on vanha ja invahytti pieni. Invavessa oli minulle ja isolle sähkärilleni aika toimimaton, mutta selvittiin. Onneksi olimme valinneet ikkunallisen hytin, joka toi vähän luonnon valoa ja sentään näki merelle.
Aamulla olimme perillä Visbyssä kymmenen aikaan. Meillä oli tämä oma hissillinen matkatoimiston linja-auto mukana ja teimme sillä ensin noin 1,5 tuntia kestävän kierroksen. Terminaalin edestä lähti myös laivayhtiön retkiä, jotka olivat etukäteen varattavissa ja uskon, että matalalattibusseja järjestyy, kun vaan itse on jo matkaa varatessa tämän selvittänyt. Terminaalin edestä löytyy myös polkupyörävuokraamo. Lisäksi näin "erikois"pyöriä, jotka ovat ehkä sähköisiä ja jotka ehkä soveltuisivat huonosti liikkuville. Näitä "vekottimia" oli kahta mallia, isopyöräisiä edestä ohjattavia ja umpikumirenkaisia takaa ojattavia. kts. kuva.
Kattavan kiertoajelun jälkeen meidät jätettiin Visbyn vanhankaupungin itäportille. Siitä olisi päässyt myös pienen kiertoajelujunan kyytiin (ei pyörätuolille, mutta hyvä vaihtoehto, jos pääsee nousemaan yhden askeleen kyytiin). Tässä itäportilla oli toisella puolen mahdollisuus mennä kävelykadun tapaiselle vähän esteettömämmälle baanalle, josta olisi löytynyt tasaiselta kauppoja. Me lähdimme Viking lineltä saamamme kartan kanssa itäportista vanhaan kaupunkiin. Ihan normi mukukulakiveä ja sinällään helposti kruisailin ilmakumirenkaisella sähkärilläni kujia pitkin. Menimme koko ajan alas rantaa kohden, joku kuja oli jyrkempi, mutta kun kiersi seuraavalle kujalle, niin pian löytyi jo loivempaa. Näin liikenteessä myös umpikumirenkaisen sähkärin, pari järeää sähkömopoa.
Isolle torille pysähdyimme ottamaan lomakuvia. Torilla oli myyjiä ja butiikkien tavaroista sai kyllä hyvän käsityksen näyteikkunoista ja kadun varteen tuoduista tavaroista. Kaikki butiikit olivat rappusellisia ja osassa hyvinkin jyrkkiä rappuja. Toisaalta ei tuo rakennusten esteellisyys harmittanut yhtään, koska rakennukset itsessään olivat kauniita ja hyvin hoidettuja. Torin vieressä oli rauniokirkko ja se oli vaikuttava näky.
Pikkuhiljaa kujia pitkin saavuimme rantaan. Oli helle ja istuimme merituulessa ihastellen maisemaa. Rantapolku oli sementtistä kovaa hiekkaa ja sitten sen vierellä kulki hyvä asfalttinen pyörätie. Tästä merenrannasta pääsi kasvitieteelliseen puutarhaan. Tähän puutarhaan oli todella panostettu. Keskikäytävää ajelin puutarhan läpi sähkärilläni ja ihastelin kukkaloistoa. Kannattaa ehdottomasti käydä tuossa puutarhassa, jos Visbyssä käy.
Yleisövessoja näin vanhan kaupungin sisällä ja puutarhan ulkopuolle ja kiinnitin huomion, että niissä oli myös pyörätuolikuvakeet. Itse olin etukäteen selvittänyt Visbyn matkailuinfosta, että mihin kannattaa suunnata vessaan. Olin saanut suosituksen kirjaston vessasta, joka on lähellä rantaa. Se osoittautuikin itseni kannalta erinomaiseksi valinnaksi. Oli minulle toimiva, tukikaiteet, korkea pytty ja mikä aiheutti ihastuksen.... katossa oli invanostin! Omat valjaat tosin pitäisi olla matkassa, mutta harvassa vessassa tämmöistä luksusta näkee. Lisäksi vessasta olisi löytynyt sellainen taitettava taso, jossa henkilö voi mennä makuulleen (housujen ylösveto/vaipan vaihto).
Kirjastossa nautimme välipalaa heidän kahvilassaan, mitään raskasta ei vielä jaksanut vielä runsaan laivan aamubuffetin jälkeen syödä.
Istuskelimme vielä sataman lähellä ja teimme viime hetken ostokset matkamuistokioskissa (esteetön) siinä rannassa. Visbyn terminaalin hissi oli vanha ja pelottava, se nyki ja ryski mennessään ja mielessä kävi, että jos jääkin hissiin. Se mikä oli yllätys, niin terminaalista se putki sinne laivaan oli ihan jäätävän pitkä. Ei mitään liukumattoja apuna. Sitä putkea vaan jatkui ja jatkui. Muutamassa kohtaa sitä pitkää putkea oli taittopenkkejä ja näinkin, että matkalla istuskeli uupuneita huonompi jalkaisia. Myös ilma helteellä siinä putkessa oli raskasta.
Visbystä jäi hyvät muistot ja tämä on matkavinkki ensi kesälle. Kaikki katujen ylitykset, jotka minä näin, olivat luiskattuja ja oli hyvä sen puolesta liikkua, ettei kertaakaan tarvinnut miettiä, että mistä kadun ylittää. Laiva lähti takaisin päin viiden aikaan, joten hyvin oli aikaa tutustua kaupunkiin ja sen ympäristöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti