sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Tuuri

Tuurin kyläkaupalla tuli pitkästa aikaa käytyä. Viimeksi olin siellä 2011 vuonna ja laajentunuthan se oli siitä.
Ihmeellinen paikka. Niin iso ja keskellä ei-mitään. Tai no onhan siellä vaikka mitä, mutta ei uskoisi niin maaseudulla tuollaista olevan.

Ensin käytiin Nahkapaikassa ja ostin repun. Sitten Miljoona-Kirppikselle, jossa oli myyjiä varmaan miljoona. No ei ihan, mutta olihan niitä.
Mukaan jäi kello, seinäkello, joka sanoo pim pom pom pim aina tasatunnein. Se on nyt vaatehuoneessa ja matkustaa kakkoskotiin metakoimaan.

Sitten syötiin Raxin pitsaa ja lihapullia. Sinne ei ollut jonoa ja ajatus oli, että nopeesti ruokaa. Hampurilaispaikkaan näkyi olevan pitkä jono. Suolaista, mutta nälkä lähti.

Tavarapuodista löytyi kaikenlaista, tarpeellista ja ei niin tarpeellista.
Iso kassi kuitenkin meillä oli, kun linja-autolle palattiin.
Retki tehtiin esteettömällä Matrocksin bussilla.

Pari tuntia meni matkoihin suuntaansa ja perillä oltiin neljä tuntia. Neljä tuntia kuulostaa ruhtinaalliselle, mutta ei se sitä ole Tuurissa, kun se on niin valtava kauppa. Emme edes käyneet Ruokapuolella ollenkaan. Kuitenkin matkamittariin kertyi 5 km kävelyä.

Onneksi ei perillä satanut koko päivänä. Kotimatkalla vasta alkoi satamaan. Mukava reissu, mutta nyt ei kyllä tee vähään aikaan mieli Tuuriin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti