Ratina 1 Stadion

Ratinan Stadion 

Ratina

Koska nyt menee ratikka Hervannasta Ratinaan (päätepysäkki) olen kaivanut netistä faktoja/tietoa itselleni Ratinasta.

Mitä itselleni tähän saakka on tullut mieleen sanasta Ratina?- liikekeskus - stadion 

Netistä löytyy paljonkin tietoa.

1800-luvun lopulla Ratinassa ei juuri asutusta ollut. 

Lasitehdas ja jotain pientä. 

Tiilitehdas ja sähköntuottolaitos.

1800-luvun lopun asemakaavaan varattiin asuinrakennuksille tontteja, mutta koska paikalla ollut harju kaivettiin soramontuksi, käyttötarkoitus muuttui.Monien mutkien kautta valmistui Ratinan Stadion, oli paljon suunnittelutyötä ja sotia ja pula-aikaa tässä välissä. 

 https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/ratina.html 

Teksti Pilvi Vanhatalo ja tästä alkuperäisestä tekstistä tässä poimintoja 

Ratinan stadion"Ratinanniemi oli alkuaan korkea hiekkaharju, joka oli osa Kalevankankaan-Pyynikin yhtenäistä harjujonoa. Vielä 1900-luvun alussa kaupunki suunnitteli paikalle hallintokeskusta. Tämä suunnitelma kuitenkin unohtui kun Ratinaa alettiin käyttää hiekanottopaikkana. Ratinanniemeltä vietiin mm. suodatinhiekkaa useiden kaupunkien vesijohtolaitoksiin. 1920-luvulle tultaessa Ratinaan olikin syntynyt valtava kuoppa, jolla oli pituutta 250 metriä, leveyttä 130 metriä ja syvyyttä 17 metriä. Hallintorakennuksia ei paikalle enää ajateltu, mutta asemakaava-arkkitehti E.Kaalamo kehitteli ajatuksen Ratinan stadionista vuonna 1932 . Ajatus stadionista tuntui ensin suureelliselta, eikä valtuusto hyväksynyt sen asemakaavaa. Sen sijaan se päätti rajoittaa Ratinanniemen hiekanottoa, jotta rakentaminen olisi myöhemmässä vaiheessa mahdollista. Talvella 1936 sijoitettiin Ratinaan kunnallinen luistinrata, joka menestyikin hyvin. Kesällä soramontussa taas vieraili mm. tivoli. Sodan aikana Ratinan kenttä oli puolustusvoimien käytössä aina kevääseen 1945.Sodan jälkeen 21.4.1950 esitettiin suunnitelma Ratinan urheilukeskukseksi. Ensimmäisen ehdotuksen teki arkkitehti Ilmari Niemeläinen. Seuraava vuosi 1952 oli olympiavuosi ja kisoja silmälläpitäen oli luonnollista, että ensimmäiseksi rakennettaisiin alueen kenttä ja katsomo. Ruoho keskikentälle oli kylvetty jo 10.9.1949. Juuri alkaneesta rakennussäännöstelystä johtuen Tampereen kaupunki ei kuitenkaan saanut välttämätöntä rakennuslupaa. Tästä ei kuitenkaan lannistuttu, vaan urheilulautakunta esitti, että puku-, ravintola-, puhelin-, radiointi- sekä muut tarvittavat suojat rakennetttaisiin tilapäisiksi samoin kuin katsomo. Nämä eivät täyttäneet kovin suuria vaatimuksia, mutta joitakin olympiakisojen ohjelmaan kuuluneita jalkapallo-otteluita kentällä kuitenkin pelattiin. Yrjö Lindegren kuoltua suunnittelutyö annettiin Aulis Blomstedtille. Hän sai työnsä valmiiksi vuonna 1955 ja stadion toimikunta hyväksyi pääpiirustuksen huhtikuussa 1955. Työ todettiin erittäin onnistuneeksi, erityisen innokkaasti odotettiin sisäurheilulajeja varten suunniteltuja harjoitustiloja, joista oli huutava pula Tampereella. Itse stadionin katsomon katsottiin olevan silti kaikista tähdellisin ja kiireellinen. Ilman niitä Tampereelle ei olisi mahdollista saada arvokilpailuja. Katsomo sai kuitenkin odottaa aina vuoteen 1966 saakka, jolloin Ratinan stadion lopulta valmistui." 

 --------------------

Wikipedia:

"Ratinanniemi oli alkuaan korkea hiekkaharju, jota alettiin käyttää hiekanottopaikkana 1900-luvun alussa. Ratinaan oli syntynyt 1920-luvulle tultaessa valtava kuoppa, joka sai asemakaava-arkkitehti Elis Kaalamon kehittelemään ajatusta Ratinan stadionista vuonna 1932.

"Stadionin peruskorjaus valmistui vuonna 2004. Uusitun stadionin yleisökapasiteetti on 16 800 katsojaa. Stadionilla on kansainväliset vaatimukset täyttävä kenttävalaistus ja moderni tulostaulu. Sen sijaan kentän 1970-luvulta peräisin oleva vastuspohjainen lämmitysjärjestelmä on käyttötarkoitukseensa riittämätön. Konserttitapahtumissa kenttäalueen ollessa käytössä, stadionille mahtuu 30 000 henkilöä.[8]"

'

----
Itse tässä jäin miettimään:

Ratinan Stadionin lähellä asuu kerrostaloissa paljon ihmisiä. On arvostettua aluetta ja asunnot maksavat.Hyvä paikka asua, veden äärellä. Häiritseekö Stadion? Konsertteja ja vastaavia? Voisin kyllä itse asuvani jossain Ratinan rannassa, jos se taloudellisesti mahdollista olisi. Onko asunnot yliarvostettuja? Hinta-laatusuhde, kohtaako se?

--------------------------------

Tampere, Ratina
Öhberg Alfred, kuvaaja 1900–1918
Tampere, Ratina, Taustalla Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko.
Tampere
Aiheen aika
1900 - 1918, arviolta 1910-luku
Organisaatio Museovirasto - Musketti

Tamperelaiset urheilivat Ratinnanniemellä jo 1930-luvulla, jolloin paikalla ollut soramonttu palveli talvisin luistinratana. Vähitellen Ratinaan muotoutui pysyvä urheilukenttä, jolla pelattiin Helsingin olympialaisten jalkapallo-otteluita kesällä 1952. Suuremmasta ja kauniimmasta kuitenkin haaveiltiin ja Ratinaan ryhdyttiin puuhaamaan kunnon stadionia. Valmista tuli vihdoin vuonna 1966.

Nykyisin Ratina on paitsi stadion-konserttien ja urheilujuhlien näyttämö, myös arvokas kulttuuriympäristö. Museoviraston mukaan stadion on maamme hienoimpia teräsbetoniarkkitehtuurin edustajia.

Kuvassa komeilee Ratinan stadion 1960-luvun lopulla. Taustalla näkyvät linja-autoasema ja Tampereen verkatehdas. (Tampereen kaupungin matkailulautakunnan arkisto).

Ratina vuodelta 1957.

--

Tässä Ratina sitten 1966.

------------------------------------------

Sirkus Ratinassa, Taustalla linja-autoasema.