Ratina 5 Lasitehdas,

 

Ratinanniemen kärjessä 1874 -1877

Artikkeli Aamulehdestä (2.3.1934), jolloin muisteltiin entistä lasitehdasta, joka oli tuolloin lopetettu jo 60 vuotta aikaisemmin.

Mihin kaikki kaatui, artikkelissa epäillään yhdeksi syyksi sitä, että lasitehtaan omistajilla ei ollut omaa metsää, mikä olisi ollut tärkeää tuotannon kannalta. Toisaalta mikseipä kehittyvä Tampere olisi ikkunalaisia tarvinnut, mene ja tiedä. Oliko muualta tuotu lasi sitten paljon halvempaa? 

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721821?page=5

Ratina 4, Tampereen autotuonti

Kun ratikka saavuttaa päätepysäkin Ratinassa, on heti Linja-autoaseman vieressä vanha rakennus.  Ennen sotia rakennettu autotuonnin rakennus, on liitetty osaksi uutta Ratinan kauppakeskusta. Siitä sisään. Rakennus on valmistunut 1937-1938. Se sai myös sodassa osansa pommituksista. 

Tästä entisestä Tampereen autotuonnin talosta on tehty näyttävä sisäänkäynti kauppakeskukseen. 

Päivitys; tämä ei ollut autotuonnin ovi, vaan bensa-aseman ovi? Autotuonti kyllä samassa rakennuksessa.

Museon nimi: Tampereen museot

Diaarinumero: TKA Kanninen

Kuvan aihe: Autotuonti

Kuvaajan etunimi: Veikko

Kuvaajan sukunimi: Kanninen

Kuvausmaa: Suomi

Kuvauspaikkakunta: Tampere

Kylä tai kaupunginosa: Ratina XIII

Pääkatu: Vuolteenkatu 11

Ajoitusaika-arvio: 1962 - 1962

Kokoelma: TKA Kanninen

Mainokortti 1962

---------------------------------------

Aamulehden tekstiä:

"1930-luvulta lähtien Autotuonnin talossa myytiin ja kunnostettiin autoja. Myynnissä oli esimerkiksi amerikkalaisia Cadillaceja, Pontiaceja ja Chevroletteja, kertoo Etappi-lehti.

Sodan syttyessä vuonna 1939 autoala hiipui, ja sotien aikana talossa kunnostettiinkin pääsääntöisesti puolustusvoimien kalustoa. Vasta sekä talvi- että jatkosodan oltua viimein ohi, autobisnes alkoi elpyä.

Kaupunki osti rakennuksen

Vuonna 1964 Kesko Oy osti Autotuonnin talon kiinteistön. Kymmenen vuotta myöhemmin Sunin perustama Autotuonti Oy lopetti toimintansa talossa.

Ennen kauppakeskus Ratinan remonttia Autotuonnin talossa ehti toimia monta eri yhdistystä ja yritystä."

-----------------------------------------------------------

Tampereen linja-autoasema ympäristöineen, Tampere. Entinen Autotuonnin toimitalo. Kuva: MV/RHO 125866:1 Timo-Pekka Heima 2008

--------------------------------

Rakennusta korotettiin 1960-luvun alussa. 

Ratina 3 Linja-autoasema

 

Tampereen vastavalmistunut linja-autoasema jouluaattona 1938.

Kuva Nokian renkaat

Linja-autoaseman "pääovi on ollut alun perin toisella puolen, mitä se on nyt. Linja-autojen lähtölaiturit siis olivat nykyisen kauppakeskus Ratinan paikalla. Lisäksi siinä oli joku puistikkokin.

Tampereen linja-autoasema valmistui juuri ennen sotia. Valmistuessaan se on ollut pohjoismaiden suurin. 

Sotien aikana linja-autoliikenne väheni, koska ei saanut polttoainetta ja kalusto siirtyi rintamille. Linja-autoliikenne tuolla asemalla oli vilkkaimmillaan 1960-luvulla, kun kalustoa ja polttoainetta taas riitti, mutta yksityisautoilu ei ollut vielä niin yleistä. 

Itse olen jonkun kerran lähtenyt tältä linja-autoasemalta Onnibussilla. Kerran odottelimme taksia joulukuun räntäsateessa linja-autoaseman edessä, kun paikalle kaarsi musta Audi ja sieltä köpötteli itse Tarja Halonen ulos. Kävi sisällä asemalla ja palasi aika pian... kävikö hän vessassa? No, hätä ei lue lakia. Oli vaan aika yllättävää nähdä presidetti näin arkisesti liikkeellä.

Jotain matkakeskusta on kaavailtu rautatieaseman yhteyteen. Aika näyttää... mutta tämä on suojeltu kohde, joten tätä ei kyllä olla purkamassa.

Odotustilassa toimii ainakin R-kioski. Kyllähän tuossa liiketilaa olisi.

Museon nimi: Tampereen museot
Kuvan aihe: Naisia puistonpenkeillä linja-autoaseman puistossa
Kuvaajan etunimi: E.M.
Kuvaajan sukunimi: Staf
Kuvausmaa: Suomi
Kuvauspaikkakunta: Tampere
Kylä tai kaupunginosa: Ratina
Paikka: Linja-autoasema
Tarkka kuvauspäivä: 03.08.1951
Ajoitusaika-arvio: 1951 - 1951

---------------------------------------------------------------------------------

Ratina 2 Asustusta

Asuintalot Ratinassa

 Joo, nyt pääsee Hervannasta ratikalla suoraan Ratinaan.

Näin se laajenee minunkin elinpiirini. Ratinaan laadittiin 1800-luvun lopulla asemakaava, jossa oli taloille tontteja. Kuitenkin sieltä kaivettiin mittavat määräät soraa ja näin ollen sinne ei voinut rakentaa, kun pohjavedet alkoivat tulemaan vastaan ja maapohja oli kosteaa (stadionin monttu).

Kuitenkin asutusta oli, kuten kuvasta näkyy.

Postikortti Ratinanniemestä vuonna 1939.

---------------

Hatanpään Valtatie 12-14 rakennettiin aikanaan Tampereen suurin ja korkein kerrostalo. 

Se valmistui 20-30 -lukujen taitteessa.

Fichier:Hatanpään valtatie 12-14 in Tampere Aug2008 001.jpg

"Asukasmäärältään Ratina oli varsin pieni kaupunginosa. Sen asukasluku kasvoi maailmansotien välisenä aikana prosentista noin kahteen prosenttiin koko Tampereen väkiluvusta. Pienimmillään Ratinan asukasluku oli vuosina 1927-28 alle 400 asukasta nousten vuonna 1936 yli tuhannen asukkaan. Asutus oli Ratinassa keskittynyt Hatanpään valtatien ja rautatien väliselle alueelle. Ratinan asukasluku tuplaantui vuosina 1928-30 kun osoitteeseen Hatanpään valtatie 12-14 nousi valmistuessaan Tampereen korkein ja suurin asuinkerrostalo. Valmistuneessa kerrostalossa oli 264 asuinhuonetta ja kerroksia oli kuusi, osassa rakennusta jopa seitsemän."

https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/XIIIb.html

Esim. tämmöinen olisi nyt myynnissä:

Kerrostalo | 2 h + k

Hatanpään valtatie 12 C, Keskusta, Tampere

Hinta

237 000 €

Koko

54 m²

Vuosi

1927

Ratina 1 Stadion

Ratinan Stadion 

Ratina

Koska nyt menee ratikka Hervannasta Ratinaan (päätepysäkki) olen kaivanut netistä faktoja/tietoa itselleni Ratinasta.

Mitä itselleni tähän saakka on tullut mieleen sanasta Ratina?- liikekeskus - stadion 

Netistä löytyy paljonkin tietoa.

1800-luvun lopulla Ratinassa ei juuri asutusta ollut. 

Lasitehdas ja jotain pientä. 

Tiilitehdas ja sähköntuottolaitos.

1800-luvun lopun asemakaavaan varattiin asuinrakennuksille tontteja, mutta koska paikalla ollut harju kaivettiin soramontuksi, käyttötarkoitus muuttui.Monien mutkien kautta valmistui Ratinan Stadion, oli paljon suunnittelutyötä ja sotia ja pula-aikaa tässä välissä. 

 https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/ratina.html 

Teksti Pilvi Vanhatalo ja tästä alkuperäisestä tekstistä tässä poimintoja 

Ratinan stadion"Ratinanniemi oli alkuaan korkea hiekkaharju, joka oli osa Kalevankankaan-Pyynikin yhtenäistä harjujonoa. Vielä 1900-luvun alussa kaupunki suunnitteli paikalle hallintokeskusta. Tämä suunnitelma kuitenkin unohtui kun Ratinaa alettiin käyttää hiekanottopaikkana. Ratinanniemeltä vietiin mm. suodatinhiekkaa useiden kaupunkien vesijohtolaitoksiin. 1920-luvulle tultaessa Ratinaan olikin syntynyt valtava kuoppa, jolla oli pituutta 250 metriä, leveyttä 130 metriä ja syvyyttä 17 metriä. Hallintorakennuksia ei paikalle enää ajateltu, mutta asemakaava-arkkitehti E.Kaalamo kehitteli ajatuksen Ratinan stadionista vuonna 1932 . Ajatus stadionista tuntui ensin suureelliselta, eikä valtuusto hyväksynyt sen asemakaavaa. Sen sijaan se päätti rajoittaa Ratinanniemen hiekanottoa, jotta rakentaminen olisi myöhemmässä vaiheessa mahdollista. Talvella 1936 sijoitettiin Ratinaan kunnallinen luistinrata, joka menestyikin hyvin. Kesällä soramontussa taas vieraili mm. tivoli. Sodan aikana Ratinan kenttä oli puolustusvoimien käytössä aina kevääseen 1945.Sodan jälkeen 21.4.1950 esitettiin suunnitelma Ratinan urheilukeskukseksi. Ensimmäisen ehdotuksen teki arkkitehti Ilmari Niemeläinen. Seuraava vuosi 1952 oli olympiavuosi ja kisoja silmälläpitäen oli luonnollista, että ensimmäiseksi rakennettaisiin alueen kenttä ja katsomo. Ruoho keskikentälle oli kylvetty jo 10.9.1949. Juuri alkaneesta rakennussäännöstelystä johtuen Tampereen kaupunki ei kuitenkaan saanut välttämätöntä rakennuslupaa. Tästä ei kuitenkaan lannistuttu, vaan urheilulautakunta esitti, että puku-, ravintola-, puhelin-, radiointi- sekä muut tarvittavat suojat rakennetttaisiin tilapäisiksi samoin kuin katsomo. Nämä eivät täyttäneet kovin suuria vaatimuksia, mutta joitakin olympiakisojen ohjelmaan kuuluneita jalkapallo-otteluita kentällä kuitenkin pelattiin. Yrjö Lindegren kuoltua suunnittelutyö annettiin Aulis Blomstedtille. Hän sai työnsä valmiiksi vuonna 1955 ja stadion toimikunta hyväksyi pääpiirustuksen huhtikuussa 1955. Työ todettiin erittäin onnistuneeksi, erityisen innokkaasti odotettiin sisäurheilulajeja varten suunniteltuja harjoitustiloja, joista oli huutava pula Tampereella. Itse stadionin katsomon katsottiin olevan silti kaikista tähdellisin ja kiireellinen. Ilman niitä Tampereelle ei olisi mahdollista saada arvokilpailuja. Katsomo sai kuitenkin odottaa aina vuoteen 1966 saakka, jolloin Ratinan stadion lopulta valmistui." 

 --------------------

Wikipedia:

"Ratinanniemi oli alkuaan korkea hiekkaharju, jota alettiin käyttää hiekanottopaikkana 1900-luvun alussa. Ratinaan oli syntynyt 1920-luvulle tultaessa valtava kuoppa, joka sai asemakaava-arkkitehti Elis Kaalamon kehittelemään ajatusta Ratinan stadionista vuonna 1932.

"Stadionin peruskorjaus valmistui vuonna 2004. Uusitun stadionin yleisökapasiteetti on 16 800 katsojaa. Stadionilla on kansainväliset vaatimukset täyttävä kenttävalaistus ja moderni tulostaulu. Sen sijaan kentän 1970-luvulta peräisin oleva vastuspohjainen lämmitysjärjestelmä on käyttötarkoitukseensa riittämätön. Konserttitapahtumissa kenttäalueen ollessa käytössä, stadionille mahtuu 30 000 henkilöä.[8]"

'

----
Itse tässä jäin miettimään:

Ratinan Stadionin lähellä asuu kerrostaloissa paljon ihmisiä. On arvostettua aluetta ja asunnot maksavat.Hyvä paikka asua, veden äärellä. Häiritseekö Stadion? Konsertteja ja vastaavia? Voisin kyllä itse asuvani jossain Ratinan rannassa, jos se taloudellisesti mahdollista olisi. Onko asunnot yliarvostettuja? Hinta-laatusuhde, kohtaako se?

--------------------------------

Tampere, Ratina
Öhberg Alfred, kuvaaja 1900–1918
Tampere, Ratina, Taustalla Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko.
Tampere
Aiheen aika
1900 - 1918, arviolta 1910-luku
Organisaatio Museovirasto - Musketti

Tamperelaiset urheilivat Ratinnanniemellä jo 1930-luvulla, jolloin paikalla ollut soramonttu palveli talvisin luistinratana. Vähitellen Ratinaan muotoutui pysyvä urheilukenttä, jolla pelattiin Helsingin olympialaisten jalkapallo-otteluita kesällä 1952. Suuremmasta ja kauniimmasta kuitenkin haaveiltiin ja Ratinaan ryhdyttiin puuhaamaan kunnon stadionia. Valmista tuli vihdoin vuonna 1966.

Nykyisin Ratina on paitsi stadion-konserttien ja urheilujuhlien näyttämö, myös arvokas kulttuuriympäristö. Museoviraston mukaan stadion on maamme hienoimpia teräsbetoniarkkitehtuurin edustajia.

Kuvassa komeilee Ratinan stadion 1960-luvun lopulla. Taustalla näkyvät linja-autoasema ja Tampereen verkatehdas. (Tampereen kaupungin matkailulautakunnan arkisto).

Ratina vuodelta 1957.

--

Tässä Ratina sitten 1966.

------------------------------------------

Sirkus Ratinassa, Taustalla linja-autoasema.