Joulu 2024 on takana päin.
Kotijoulu. Jouluisia ruokia ja koristeita.
En ole sukututkija, mutta tässä ihan omaksi ilokseni kokeilin, kuin pitkälle pääsen ihan netistä googlettamalla ja jo joidenkin henkilöiden valmiiksi keräämää tietoa käyttäen?
Itse pääsin 1600-luvulle.
Mummoni:
Anna Sofia Hellsten, os. Ylösmäki. Vanhemmat Matilda ja N N. eli N-tarkoittaa, ettei nyt tiedetä, joten lähden tätä Matildaa seuraamaan eli Tildaa.
Matilda Juhontytär Ylösmäkienglanti (oletuskieli): Mathilda Johansdotter Ylösmäki | |
| Tunnetaan myös nimellä: | "Ida", "Tilda" |
| Birthdate: | |
| Birthplace: | Ylösmäki, Taljala, Kalvola, Finland (Suomi) |
| Death: | |
| Lähisukulaiset: | Vanhemmat: Juho Jaakonpoika Ylösmäki ja Aleksandra Karoliina Kustaantytär Ylösmäki |
|---|---|
sitten seuraan Juho Jaakonpoikaa synt. 1845:
Vanhemmat: Jaakko Yrjönpoika Rasila ja Maija Stiina Kustaantytär Kapakka
Puolisot: Aleksandra Karoliina Kustaantytär Ylösmäki
Lapset: Matilda Juhontytär Ylösmäki; Aleksandra Juhontytär Niemelä; Ida Sofia Johansdotter; Vera Maria Johansdotter; Hulda Maria Juhontytär Ylösmäki ja 3 muuta
Sisarukset: Eeva Kaisa Jaakontytär; Kaarle Jaakonpoika Jaakkola; Anders Jacobsson Ylösmäki; Maria Christina Jacobsdotter Ylösmäki; Vilhelmiina Jaakontytär Ylösmäki ja 4 muuta
Ja tässä kohtaa Ylösmäki sukuni vaihtuu Rasilaksi, kun klikkaan Jaakko Yrjönpoikaa:
Yrjö Matinpoika Rasila (Siukola)ruotsi: Jöran Mattsson | |
| Birthdate: | |
| Birthplace: | Kuuslammi, Siukola, Tammela, Finland (Suomi) |
| Death: | 14. tammikuuta 1837 (75) Rasila, Kuuslammi, Tammela, Finland (Suomi) |
| Lähisukulaiset: | Vanhemmat: Matti Heikinpoika Mattila ja Liisa Juhontytär Siukola |
|---|---|
Yrjö Matinpoika on syntynyt 1761. Yrjön isän nimi onkin jo Mattila, menisikö sukunimet jotenkin talojen nimien mukaan?
Matti Heikinpoika Mattila (Lekkala)ruotsi: Matts Henricsson | |
| Birthdate: | |
| Birthplace: | Porras, Lekka, Tammela, Finland (Suomi) |
| Death: | noin 1785 (57-66) Mattila, Kuuslammi, Tammela, Finland (Suomi) |
| Lähisukulaiset: | Vanhemmat: Heikki Martinpoika Lekkala ja Beata Martintytär Lekkala |
|---|---|
Matti-esi-isäni on syntynyt 1723 Tammelassa, Portaassa ja talon nimi on tainnut olla Lekka.
Heikki Martinpoika Lekkala (Pura)englanti (oletuskieli): Henric Mårtensson, ruotsi: Henrich Mårtensson | |
| Tunnetaan myös nimellä: | "Hinricsson" |
| Birthdate: | |
| Birthplace: | Tammela, Finland (Suomi) |
| Death: | 1763 (86-87) Porras, Lecka (Lekkala), Tammela, Finland (Suomi) (Vatsatauti) |
| Lähisukulaiset: | Vanhemmat: Martti Yrjönpoika Pura ja Margareta |
|---|---|
Heikki-esi-isäni on syntynyt 1676 ja kuollut vatsatautiin. Tammelassa on asustettu.
Martti Yrjönpoika Puraenglanti (oletuskieli): Mårten Jöransson Pura, ruotsi: Mårten Jöransson | |
| Birthdate: | |
| Birthplace: | Finland (Suomi) |
| Death: | 03. kesäkuuta 1696 Pura, Porras, Tammela, Finland (Suomi) |
| Lähisukulaiset: | Vanhemmat: Yrjö Rekonpoika Pura ja Brita Eskilsdotter |
|---|---|
| Ammatti | Poika 1663-67, veli 1668-82 |
Ja esi-isäni Martti Yrjönpoika, on syntynyt ennen vuotta 1648, Tammelassa.
Yrjö Rekonpoika Puraenglanti (oletuskieli): Jöran Grelsson Pura, ruotsi: Pura | |
| Tunnetaan myös nimellä: | "Jören Lensman" |
| Birthdate: | |
| Birthplace: | Tammela, Finland (Suomi) |
| Death: | 23. huhtikuuta 1682 Pura, Porras, Tammela, Finland (Suomi) |
| Hautapaikka: | Tammela, Finland |
|---|---|
| Lähisukulaiset: | Puolisot: Brita Eskilsdotter |
| Ammatti | Isäntä -1654-67 |
Eilen 27.8. olin retkellä Tampereen Taidemuseossa. Tampereen Taidemuseo jää monesti turistien huomaamaattomiin, kun Tampereella on niin paljon muutakin nähtävää ja näyttelyitä.
Museo on kuitenkin keskeisellä paikalla ja ratikkapysäkin vieressä. Sinne on ramppi + sähköovi. Se on esteetön. Hissi löytyy, mutta hissi on sikäli vanhanaikainen, että ovi aukeaa vetämällä ei siis automatiikkaa. Alakerrassa on invavessa, jossa en ole käynyt.
Rakennus on kaunis, vanha tiilimakasiini. https://www.tampereentaidemuseo.fi/museosta/historia/
"Tampereen taidemuseo avattiin Tampereen taideyhdistyksen aloitteesta 31.10.1931. Museo on toiminut koko olemassaolonsa ajan C.L. Engelin suunnittelemassa, 1838 valmistuneessa viljamakasiinirakennuksessa Pyynikintorin reunalla. Rakennuksen muutospiirustukset taidemuseoksi 1931 laati tamperelainen arkkitehti Hilja Gestrin. Tiiliseinät, lämmitysuunit ja viljalaarit vaihtuivat ajanmukaisiksi näyttely- ja toimistotiloiksi. Tampereen taidemuseon rakennus on kaupungin kolmanneksi vanhin rakennus. Tampereen taidemuseo ja Pyynikintorin alue ovat kulttuurihistoriallisesti läntisen keskustan tunnetuimpia kaupunkitiloja."
Hyper-näyttelyyn menin yhden porukan mukana. Ensin oli sellainen olo, että eihän tässä nyt mitään niin erikoista ole. Kävin näyttelyn nopeasti läpi. En juuri jäänyt tuijottelemaan tai ottanut edes yhtäkään valokuvaa. Näyttelyn jälkeen kuitenkin alkoi ajatuksia pyörimään. Käsittämättömän pikkutarkkaa kuvaa ihmisistä. Aika karmiva oli henkilö, joka istui pyörätuolissa täysin liikkumatta, mutta kasvot liikkuivat. Silmät liikkuivat ja mutristeli suutaan.
Yksi karvainen tyttö piti kädessän jotain lihamöttiä. Ensin ajatteli, että pikku possu, sitten ajattelin, että vauva. Kun näin sen läheltä, lihamötissä oli jalkaterät, suu, ja sormet. Tuli mieleen, että mikä ihmeen epämuodostunut sikiö.
Kun odotimme muuta porukkaa (meitä oli 3 henkilöä) aulassa, tuli yksi nainen meitä katsomaan ja sanoi, että alkoi miettimään, olemmeko me oikeita, vai osa näyttelyä. Tämä kuvaa hyvin tunnelmaa.
Kannatti lähteä mukaan!
https://www.tampereentaidemuseo.fi/exhibition/hyper/
Kansainvälinen Hyper-näyttely vie katsojan suoraan iholle, lähelle ihmisyyttä. Teokset käsittelevät elämän ja kuoleman, todellisuuden ja fantasian, ihmisen ja koneen välistä suhdetta sekä ihmiskehon erilaisia deformaatioita. Hyperrealistisissa teoksissa kerronnalliset ja yllättävät elementit yhdistyvät todellisuuden valokuvantarkkaan esittämiseen. Aiheina ovat arkiset tilanteet, tavalliset ihmiset ja inhimillisen olemassaolon moninaisuus.
Hyperrealismi syntyi 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa vastareaktiona abstraktille ekspressionismille. Lähestymistapana se on jatkunut niin maalaus- kuin veistotaiteen alueella monien taiteilijoiden tuotannossa näihin päiviin saakka. Hyperrealismi kytkeytyy fotorealistiseen taiteeseen ja se on yksi ”uuden realismin” taidemuoto.
Hyper-näyttelyn veistokset ovat teknisesti taiturimaisia ja esittävät ihmiskehon sellaisena kuin se on, pienintä yksityiskohtaa, kuten ihohuokosta, ryppyä, partakarvaa ja hikikarpaloa myöten. Tämä tekee katsomiskokemuksesta hätkähdyttävän todentuntuisen ja läsnäoloa korostavan. Hyperrealismissa käytetään usein hyödyksi vieraannuttamista liittämällä teoksiin draamallisia tai outoja elementtejä sekä ajattomia teemoja. Monissa teoksissa leikitään myös poikkeavalla mittakaavalla ja huumorilla. Näyttely nostaa esiin ajankohtaisia teemoja kuten robottiteknologian, tekoälyn, kloonauksen sekä kuolemattomuuden tavoittelun.
Näyttelyn taiteilijat ovat hyperrealistisen kuvanveiston keskeisimpiä nimiä viideltä vuosikymmeneltä. Mukana on Duane Hansonin amerikkalaisen keskiluokan kuvausta, Ron Mueckin mittakaavalla leikkiviä veistoksia sekä Zharko Basheskin jättiläismäinen lattian läpi nouseva mies Ordinary Man (2009–10). Näyttelyn muita keskeisiä taiteilijoita ovat mm. Jacques Verduyn, Tony Matelli, Sam Jinks, Marc Sijan, John DeAndrea, Mathilde ter Heijne ja Patricia Piccini. Kaikkiaan mukana on teoksia yli 20 taiteilijalta.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä saksalaisen Insititut für Kulturaustauschin kanssa. Tampereen taidemuseo toteuttaa näyttelyn yhteydessä laajan Pirkanmaan koululaisille suunnatun yleisötyön kokonaisuuden osana alueellisen vastuumuseon tehtävää. Hankkeen rahoittajana ja yhteistyökumppanina toimii Operaatio Pirkanmaa.
Ratinassa Muutos Art-taidetalo
Tampereen Ratinaan on auennut uusi taidenäyttely, jolla halutaan herättää keskustelua kestävämmästä kaupunkikehityksestä.
Tampereen keskustassa sijaitseva vanha toimistorakennus on saanut täksi kesäksi uuden elämän.
Ratinassa sijaitsevassa rakennuksessa nähdään purkutaidenäyttely. Siellä siis nähdään ensin taidetta, jonka jälkeen rakennus puretaan, sillä sille ei löytynyt enää uutta vuokralaista.
Muutos.art-taidetalo haluaa herättää keskustelua kestävämmästä kaupunkikehityksestä ja -rakentamisesta.
Hankkeen taidekoordinaattori Yiorgos Slunga ei halua kutsua hanketta purkutaiteeksi, koska hänestä se asettaa rakennusten purkamisen liian positiiviseen valoon.
– Me kaikki, jotka tässä hankkeessa olemme mukana, suhtaudumme purkamiseen kriittisesti. Haluamme nostaa keskustelua siitä, ettei purkamisessa ole järkeä.
Viime kesänä suosittua purkutaidetalo Pinni 47:ää kuratoinut Teemu Mäenpää on tänä vuonna mukana taiteilijana. Hänen luomansa teos ”Tässäkin voisi olla puu” kattaa taidetalon aulan lattiasta kattoon asti.
Myös Mäenpää ihmettelee toimintakuntoisten rakennusten purkamista.
– Tämä on vuonna 1997 rakennettu talo, että onko, helvetti, mitään järkeä purkaa tätä?
Videolla taidekoordinaattori Yiorgos Slunga ja taiteilija Teemu Mäenpää kertovat taidetalon teemoista.
Slungan mukaan rakennusten purkaminen ja uudelleenrakentaminen rasittavat huomattavan paljon ympäristöä. Niistä aiheutuneiden päästöjen kompensointi vie useita vuosikymmeniä.
Järjestäjät toivovat, että näyttely herättävää keskustelua siitä, olisiko tärkeämpää miettiä korjausrakentamista, jonka avulla voisi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
Taidetalo keräsi yhteen yli 50 eri taiteilijaa, joista Slungan mukaan noin puolet on Tampereelta. Taidetalossa järjestetään myös taidetyöpajoja, joihin kävijät voivat osallistua.
Muutos.art-taidetalo on Operaatio Pirkanmaan käynnistämä hanke. Hanketta valittiin toteuttamaan helsinkiläinen taidejärjestö Upeart, joka haki hankkeelle Pirkanmaan kulttuurirahaston Kärkihanke-apurahaa.
Hankkeen aikataulu oli Slungan mukaan tiukka, sillä taiteilijahaut ja teosten valmistaminen tehtiin neljässä kuukaudessa. Teoksissa toistuvia teemoja ovat ihmisen ja ympäristön suhde sekä kestävä kehitys.
Slungan mukaan entinen toimistorakennus on täysin ehjä, eikö siinä ole havaittu sisäilmaongelmia.
– Tähän ei ole löytynyt vuokralaisia, niin tulee halvemmaksi purkaa ja rakentaa uusi, kuin esimerkiksi muutoskorjata rakennus, Slunga sanoo.
Talo sijaitsee lähellä Pyhäjärven rantaa. Alun perin sen läheisyyteen oli suunniteltu muitakin toimistorakennuksia, mutta kun toimistorakentaminen keskittyi Tampereella rautatien varteen, suunnitelmista luovuttiin.
Uudessa asemakaavassa paikalle on piirretty 6–10-kerroksisia asuintaloja, joissa on asunnot noin 400 asukkaalle.
Viime kesän purkutaidetalo Pinni 47:ää kuratoineen Teemu Mäenpään mukaan Pinni47-projekti oli tietynlainen pilotti, ja Muutos.art-taidetalo on pystytty toteuttamaan eri tavalla sen saaman tuen myötä.
Mäenpää on tyytyväinen siihen, miten näyttelyt eroavat toisistaan.
– Näyttelyistä tuli hyvin erinäköiset, mistä olen hirveän iloinen. Ei mennä samanlaisilla jutuilla, ei kompata eikä matkita, vaan jokainen tekee sen näköisen talon kuin tulee, Mäenpää sanoo.
