Kalevan Lastentalo vuorelta noin -60..kuva Jussi Kangas..
Kalevan lastentalo on kaupungin lastentaloista suurin (1960). Siinä toimii lastenseimen ja tarhan ohella myös Tampereen lastentarhaseminaari. Rakennus valmistui 1953, suunnittelija arkkitehti Tapani Nironen Kuva E.M.Staf kirjasta Tampere
Postikortti, leimattu 28.8.1963, kuvaaja tuntematon. On varmaankin kuvattu jostain Ilmarinkatu 32:n ikkunasta suunnilleen pohjoiseen päin.
KALEVAN LASTENTALON SUUNNITELMA VUONNA 1951
Kalevan lastentalolle tarvittiin pikaisesti tontti Kalevasta vuonna 1951 ja kaupunki
kaavoitti Ilmarinkadun varrella sijainneiden punatilisten kerrostalon jatkeena olevan
puistoalueen tulevalle päiväkodille. Tontin pohjoispuoli rajoittui Väinölänkatuun,
eteläosa Ilmarinkatuun ja länsipuolella oli Petsamonkatu.
Kalevan lastentalon suunnitelmat tilattiin arkkitehti Tapani Niroselta.
Kalevan lastentalo oli Suomen suurin lastentalo, kun se luovutettiin Tampereen kaupungin sosiaalilautakunnalle 30.9.1953. Rakennuksen kuutiotilavuus oli 12 700 m3 ja
se maksoi irtaimistoineen 140 miljoonaa markkaa.
Vuodet vierivät:
Kalevan lastentalona tunnetussa rakennuksessa on toiminut päiväkoti sekä myöhemmin myös asuntola ja sosiaaliasema. Kuva: Marko Melto / Yle
Mitä Lastentalolle kuuluu tänään? Homepöksä?
Tampereen kaupunki myy tarjousten perusteella entisenä Kalevan lastentalona tunnetun rakennuksen tontteineen osoitteessa Petsamonkatu 9, 33500 Tampere. Alkuperäisen rakennuksen on suunnitellut Tapani Nironen ja sen rakennusvuosi on 1953. Rakennuksen bruttoala on 3 707 b-m2 kerrosala on 3 257 k-m2. Rakennus on toiminut päiväkotina ja myöhemmin osin myös mm. asuntolana ja sosiaaliasemana. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2017.
Rakennus on suojeltu kaavamerkinnällä sr-33. Rakennusta ei saa purkaa.
-----------
Kalevan lastentalon myyntiyritys epäonnistui – ”Vähän ihmettelin, ettei yhtään tarjousta tullut”
Tampereen kaupunki pitää rakennuksen myynnissä ainakin kevään ajan.
Niin, kuka ostaa täysin saneerattavan 80-vuotta vanhan talon? Ja mihin käyttöön? Ehkä voisi saneerata asuntoja. Rakennushistoriaselvityksen mukaan talo näyttää todella huonokuntoiselle ja siitä ei juuri mitään ole jäljellä. Rappukäytävät todella kuluneita. Hieno on Outi Leppäsen alkuperäinen maalaus.
Viime vuonna tutustuin netin kautta Ratinan historiaan ja kehitykseen. Ratikka alkoi kulkemaan Hervannasta Ratinaan.
Olen asunut Tampereen Hervannassa 10 vuotta ja tunnen Hervantaa, mutta tänä vuonna ajattelin laajentaa tietoani Kalevan -kaupunginosaan. Serkkuni muutti Kalevaan viime syksynä ja sieltä löytyy kyläpaikka. Kun tässä nyt joka vuosi tonkii jotain tiettyä kaupunginosaa, niin tutustuu Hervannan ulkopuolisiinkin alueisiin.
Mitä entuudestaan tulee Kalevasta mieleen, niin Kalevan Prismassa olen usein käynyt. Sitten tulee mieleen Kalevankankaan hautausmaa, pikatalot ja pitkä kiinanmuuriksi kutsuttu kerrostalo.
Olen myös ymmärtänyt, että Kaleva oli pitkään suhteellisen rakentamatonta peltoa.
fasebookistakin löytyy ryhmä, Kaleva ennen ja nykyisin.
Kalevantien pikataloja Kalevanrinteen kaupunginosassa. Kuva: Kanninen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Kalevanrinnettä alettiin asemakaavoittaa ja rakentaa sotien jälkeen. Vuosina 1945-46 nousivat täyskunnalliset ns. pikatalot Kalevantien varteen asuntopulaa helpottamaan. Puisia pikataloja oli kaksi kymmenen talon ryhmää, joissa jokaisessa oli 12 hellahuonetta. Asukasmäärä kohosi 800:aan. Yhdessä hellahuoneessa asui näin ollen keskimäärin 3,3 asukasta. Pikataloja on kutsuttu "Etu-" ja "Taka-Intiaksi". Asuntopulan hellitettyä ne jäivät sosiaaliasunnoiksi, joita alettiin purkaa vasta 1970-luvulla, viimeinen vuonna 1995.
Näin Hämeenlinnassa!
Taksi tuo ja taksi vie.
Ruotsinkielistä opetusta, hitto vie!
Melkoinen taksilasku. Yläasteikäinen kyllä matkustaisi linja-autolla tai junalla. Onko pakko käyttää taksia? Yhdistelykyyti taksilla vai meneeko jokainen omallaan. Jos tämä neljätoistavuotis lähtee vasta klo 7 tamperetta kohti, niin ei liene kimppakyyti. :)
Melkoinen vitsi tai sitten vaan Hämeenlinnassa on paljon rahaa!
Annika Vihriälä käy yläkoulua taksilla Tampereella –
https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/9173700
Hämeen Sanomat
Saila Karpiola
| Päivitetty
Ruotsinkielinen koulupolku ei ole vieläkään toteutunut Hämeenlinnassa
14-vuotiaan Annikan lisäksi neljä muutakin hämeenlinnalaista nuorta matkustaa päivittäin Tampereelle saadakseen ruotsinkielistä opetusta.
Kello on hädin tuskin seitsemän aamulla, mutta Annika Vihriälä odottaa Maunulankadulla jo reppuineen koulukyytiä Tampereelle. Hetken kuluttua tyttö on kavunnut tottuneesti taksin takapenkille ja matka kohti ruotsinkielistä Svenska samskolania voi alkaa.
– Ei taksikyyti päivästä hirveän raskasta tee. Teen matkan aikana yleensä läksyjä. Paluumatkalla otan joskus päikkärit autossa, Annika naurahtaa.
14-vuotiaan Annikan lisäksi neljä muutakin hämeenlinnalaista nuorta matkustaa päivittäin Tampereelle saadakseen ruotsinkielistä opetusta. Hämeenlinnassa he eivät voi käydä koulua omalla äidinkielellään peruskoulun kuudennen luokan jälkeen.
Tammikuussa näiden viiden yläkouluoppilaan taksikyydit Tampereelle maksoivat kaupungille 16 422 euroa. Summa voi vaihdella kuukaudessa muutamalla tuhannella eurolla.
– Moni ei halua tulla ruotsinkieliselle luokalle ollenkaan, kun tietävät, että pitäisi alkaa kulkea yläkoulussa Tampereella, jos haluaa jatkaa vielä ruotsinkielisessä opetuksessa. Heidän takiaan toivoisin, että opetus alkaisi myös Hämeenlinnassa, Annika sanoo.
Ruotsinkielistä opetusta satoja vuosia
Vaikka ruotsinkielinen opetus alkoikin Hämeenlinnassa 400 vuotta sitten, ei ruotsinkielinen koulupolku ole vieläkään toteutunut kaupungissa. Ruotsinkielisiä on Hämeenlinnassa lähes 300 ja koululaisia heistä 63.
Hämeenlinnalaisen Tavastsvenskarin puheenjohtaja Petteri Kaleva suhtautuu tilanteeseen varovaisen myönteisesti. Neuvotteluja on käyty jo pitkään ruotsinkielisen koulupolun saamisesta ulottumaan myös yläkoulun 7.-9. luokkaan Hämeenlinnassa.
– Lahteen saatiin luotua koulupolku, miksei siis myös Hämeenlinnaan. Nyt tarvitaan määrätietoista toimintaa asian hyväksi. Siinä kaupungin tuki olisi ratkaisevan tärkeä. Päiväkodissa on ruotsinkielisiä lapsia 40-50 ja se näyttää hyvältä tulevaisuutta silmälläpitäen, Kaleva korostaa.
Paluumatkalla otan joskus päikkäritkin autossa.
Annika Vihriälä
Ruotsinkielisen opetuksen piti alkaa yläkoulussa jo viime vuonna Hämeenlinnan yhteiskoulussa (Hyk), mutta asiaa lykättiin jatkoselvityksiä varten. Toukokuussa jatkoselvitys tulee Sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunnan (Sihyn) päätettäväksi.
– Lopullinen päätös tulisi tehdä marraskuun budjettivaltuustossa, jotta pääsisimme asiassa eteenpäin, Sihyn puheenjohtaja Helena Lehkonen (kok) sanoo.
15 oppilasta Seminaarin koulussa
Seminaarin koulun ruotsinkielisessä opetuksessa on mukana tällä hetkellä 15 lasta. Ensimmäisellä luokalla oppilaita on viisi, mutta muilla luokilla kullakin vain kaksi oppilasta. Kaikki oppilaat ovat käyneet ennen koulua myös ruotsinkielisen päiväkodin Jappebo dagisin.
Pienet ryhmät tarkoittavat sitä, ettei Hämeenlinnassa saada aloitettua syksyllä uutta yläkoulun laajennettua ruotsinkielistä opetusta.
Venny Randelin ja Eliel Soininen lähtevät mielellään Tampereelle jatkamaan koulunkäyntiä. Pekka Rautiainen
Jos oppilaita olisi viisi, saisi yläkoulussa ruotsinkielistä opetusta sentään 7-8 tuntia viikossa, 4-6. luokkien opettaja Anna-Maria Fahlgren-Piekkari sanoo.
Kuudennen luokan jälkeen on ruotsinkielisessä opetuksessa olevalla hämeenlinnalaisella tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa: joko siirtyä suomenkieliseen opetukseen tai aloittaa koulunkäynti Tampereella Svenska samskolanissa, jossa on ruotsinkielinen peruskoulu ja lukio.
Seminaarin koulussa ruotsinkielisellä luokalla on kaksi opettajaa.
– Moni siirtyy ruotsinkielisestä opetuksesta suomenkieliseen, sillä he pelkäävät, että matkustaminen Tampereelle tulisi liian raskaaksi, Fahlgren-Piekkari huomauttaa.
Seminaarin koulun kuudesluokkalainen Eliel Soininen tietää jo nyt, että hän tulee jatkamaan koulunkäyntiä Tampereella. Vuotta nuorempi Venny Randelin seuraa Elielin esimerkkiä. Molemmilla on täysin suomenkielinen koti, mutta vanhemmat halusivat panostaa lastensa kielitaitoon.
– Olemme käyneet jo tutustumassa kouluun ja se tuntuu tosi kivalta paikalta. Menen Tampereelle mielelläni, Eliel Soininen sanoo.
Oma kieli on tärkeää
Tällä hetkellä ruotsinkielistä opetusta annetaan Seminaarin koulussa kuudenteen luokkaan asti. Opetusta on yritetty saada laajennettua yläkouluun jo pitkään siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kaleva korostaa oman kielen ja kulttuurin merkitystä ihmiselle. Hän itse on ruotsinkielisestä kodista, mutta kävi koulunsa suomenkielisessä koulussa.
– Hämeenlinnassa on oltu huolissaan siitä, kuinka täällä riittää ruotsinkielisiä, jos koulupolku saadaan kuntoon. Se ei ole kuitenkaan ongelma, sillä esimerkiksi Lahteen on muuttanut paljon kaksikielisiä perheitä opetuksen perässä, Kaleva kertoo.
Ruotsinkielellä voi opiskella Hämeenlinnassa peruskoulun kuudenteen luokkaan asti. Pekka Rautiainen
Vaihtoehtojakin toki on. Ruotsinkielisen koulupolun korvaajaksi on Hämeenlinnassa esitetty esimerkiksi kielirikasteisen koulun perustamista.
– Ei se kyllä voisi koulupolkua korvata. Se voisi olla lisävaihtoehto, sillä silloin opetuksessa käytettäisiin enemmän ruotsinkieltä kuin tavallisesti, Kaleva pohtii.
Oikaisu 2.2.2026 kello 14.50: Hämeenlinnasta kuljetetaan taksikyydillä kahdeksan sijaan viisi yläkoululaista Tampereelle ruotsinkieliseen kouluun. Yhden oppilaan kuljetus ei maksa 6000 euroa kuukaudessa, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin. Tammikuussa näiden viiden koululaisen kuljetuslasku oli 16 422 euroa. Lasku voi vaihdella kuukaudessa.
Harvinainen nimi. Se oli isäni, äidin, äidin isän nimi. Hän toimi pappina Viipurissa 1800-luvulla. En hänestä juuri mitään tiedä. Omistan hopeisen rasian, joka on tämän papin peruja.
On kuitenkin mielenkiintoista googlettaa, mitä jostain esi-isästä netistä löytyy.
Lehdissä 1904 :
Kuollut. Viime viikolla kuoli täällä sotarovasti W Nereditsky lähes 80 vuoden vanhana. Iloisen, herttaisen ja avuliaan luonsa kautta hän oli hän useita vuosikymmeniä ollessansa täällä sotapappina voittanut niin venäläisten kuin suomalaistenxxxxxx. Toissa päivänä haudattiin vainaja suurilla juhlamenoilla Sorvalin kalmistoon häntä varten muurattuun hautaan.
Ilmeisimmin Nereditsky on kotoisin Novgorodista. Esi-isä oli kuollut lehtiartikkeleiden mukaan lähes 80-vuoden iässä 1904 eli voisin kuvitella hänen syntyneen 1825. En tiedä, oliko isäni mummo hänen ainoa lapsensa. Isän mummo oli syntynyt muistaakseni 1867. Näin ollen esi-isä Nereditsky olisi ollut 42 vuotias, kun isäni mummo syntyi Viipurissa. Nereditskyn vaimon nimeä ei missään näy. Vuodelta 1904 Viipurin osoitekalenterissa mainitaan, että leski olisi asunut Neitsytniemessä Matinkadulla.
Netistä kopioitua tietoa: Nougorod:
"a ennen kotiinlähtöä suosittelen myös poikkeamaan Nereditsan joen varrella sijaitsevaan Vapahtajan kylään. Siellä, lähes avoimella pellolla, Nereditsan kukkulalla seisoo Vapahtajamme kirkastumisen kirkko, jonka rakennutti 1100-luvulla ruhtinas Jaroslav Viisas kahden poikansa kuoltua. Nereditskin luostarista on jäljellä enää pieni rakennus. Ennen toista maailmansotaa luostarissa oli vielä alkuperäisiä seinämaalauksia, ja nyt kirkko on restauroinnin alla.
Kansalliskirjaston digiaineistosta löysin tällä Nereditsky-nimellä myös Viipurissa jonkun itsemurhan tehneen. Voiko olla sukulainen? Veli tai poika? Sitä tarina ei kerro. Tämä itsemurhan tehnyt henkilö on jättänyt jälkeensä kirjeen, jossa kertoo itsemurhan syyksi rahahuolet. Hän on kuitenkin sotia sotinut henkilö, joten lieneekö sitten sotatraumat taustalla? Monen tekijän summa. Mielenkiintoiseksi kuitenkin tämän tekee, että itsenmurhan tehneen henkilön seurassa on Samsonov-niminen ylioppilas. Mummoni sisko sattui olemaan naimisissa Samsonov tai Samsonoff nimisen miehen kanssa. Sattumaa vai onko kyseessä sitten juuri tämä sama Samsonov? Ei kait näitä samannimisiä nyt niin montaa voinut Viipurissa olla?! Artikkeli Forssan -lehdestä vuodelta 1922.
Miksi penkinpainajaiset aina järjestetään kovilla pakkasilla. Kiva perinne, mutta eikö olisi järkevää siirtää sitä keväälle?
Sampolassa eilen kävimme ompelemassa. Samalla näimme upeita vanhojentanssi mekkoja. Oli nuoria miehiä, joilla oli frakit ja lenkkarit jalassa. Voi aikoja, voi tapoja!
Lehdissä nuoriso valittanut, kun kaikilla ei ole varaa upeisiin vanhojentanssimekkoihin. Frakit voi aina vuokrata ja mekot ostaa vanhoina tai ommella itse. Tämä on nykyajan ilmiö, että pitäisi olla kalliit kamppeet.
Sampolassa tosiaan käymme kirjaston koneella ompelemassa. Seuraava projekti olisi farkkukassi, ostoskassi. Netistä löytyy vinkkejä kassin suhteen. Ajatuksena hyödyntää vanhoja farkkua, jotka ovat jääneet pieniksi. Kaapista löytyy marimekon unikkokankaan tilkkuja, joista voisi ottaa kukan. Jotain tämän suuntaista olen ajatellut:
Ystävänpäivät lähestyvät. Viron kukkakaupasta saisi nyt Pärnusta ihanat kukka-asetelmat. Voi kun näitä saisi täältä meiltäpäinkin.
Olen tässä törmännyt parikin kertaa ongelmaan, että joku kiva juttu on kielletty alle 65-vuotiailta.
Minulla on harmaat hapset ja olen 60-vuotias. Pitäisikö alkaa vaan väärentämään henkkareita :)
Tilaa kulttuurin uutiskirje senioreille
Mitä aktiivinen kulttuurikaupunkimme Tampere tarjoaa juuri sinulle? Haluatko saada tietoa yli 65-vuotiaille suunnatusta kulttuuri- ja liikuntatarjonnasta suoraan sähköpostiisi?
Uutiskirje lähetetään sähköpostitse joka toinen kuukausi tammikuusta 2026 alkaen. Tilauksen voit peruuttaa milloin tahansa samasta linkistä, josta uutiskirje tilataan.
Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirje alla olevasta linkistä.
Hervannan Alanya-marketista löytyi tänään keskirakeista, ei tahmeaa Sona Masoori-riisiä, joka sopii intilaisen kanacurryn kanssa. Riisi oli pakattu hauskaan pieneen kangaspussiin, jossa on jopa vetoketju. Kilon pakkaus maksaa 2,49 euroa. Hyvä kauppa, josta löytyy sellaista, mitä ei K ja S-kaupat myy.
