Miten pitkälle pääset suvussasi?

 En ole sukututkija, mutta tässä ihan omaksi ilokseni kokeilin, kuin pitkälle pääsen ihan netistä googlettamalla ja jo joidenkin henkilöiden valmiiksi keräämää tietoa käyttäen?

Itse pääsin 1600-luvulle. 

Mummoni: 

Anna Sofia Hellsten, os. Ylösmäki. Vanhemmat Matilda ja N N. eli N-tarkoittaa, ettei nyt tiedetä, joten lähden tätä Matildaa seuraamaan eli Tildaa. 

Matilda Juhontytär Ylösmäki englanti (oletuskieli): Mathilda Johansdotter Ylösmäki
Tunnetaan myös nimellä:	"Ida", "Tilda"
Birthdate:	21. marraskuuta 1874
Birthplace:	Ylösmäki, Taljala, Kalvola, Finland (Suomi)
Death:
Lähisukulaiset:	Vanhemmat: Juho Jaakonpoika Ylösmäki ja Aleksandra Karoliina Kustaantytär Ylösmäki Entiset kumppanit: N. N Lapset: Anna Sofia Tildantytär Hellsten Sisarukset: Aleksandra Juhontytär Niemelä; Ida Sofia Johansdotter; Vera Maria Johansdotter; Hulda Maria Juhontytär Ylösmäki; Naima Juhontytär Lehtinen ja 2 muuta

sitten seuraan Juho Jaakonpoikaa synt. 1845:

Juho Jaakonpoika Ylösmäki 

ruotsi: Johan Jakobsson Ylösmäki

Syntynyt: 01. heinäkuuta 1845 Taljala, Ylösmäki, Kalvola, Finland (Suomi)
Ylläpitäjä:Lotta Attila

Vanhemmat: Jaakko Yrjönpoika Rasila ja Maija Stiina Kustaantytär Kapakka
Puolisot: Aleksandra Karoliina Kustaantytär Ylösmäki
Lapset: Matilda Juhontytär Ylösmäki; Aleksandra Juhontytär Niemelä; Ida Sofia Johansdotter; Vera Maria Johansdotter; Hulda Maria Juhontytär Ylösmäki ja 3 muuta
Sisarukset: Eeva Kaisa Jaakontytär; Kaarle Jaakonpoika Jaakkola; Anders Jacobsson Ylösmäki; Maria Christina Jacobsdotter Ylösmäki; Vilhelmiina Jaakontytär Ylösmäki ja 4 muuta

Ja tässä kohtaa Ylösmäki sukuni vaihtuu Rasilaksi, kun klikkaan Jaakko Yrjönpoikaa:

Yrjö Matinpoika Rasila (Siukola) ruotsi: Jöran Mattsson
Birthdate:	14. huhtikuuta 1761
Birthplace:	Kuuslammi, Siukola, Tammela, Finland (Suomi)
Death:	14. tammikuuta 1837 (75) Rasila, Kuuslammi, Tammela, Finland (Suomi)
Lähisukulaiset:	Vanhemmat: Matti Heikinpoika Mattila ja Liisa Juhontytär Siukola Puolisot: Kaisa Tuomaantytär Rasila, Siukola Lapset: Maria Stina Yrjöntytär Siukola; Antti Yrjönpoika Renholm; Johan Jöransson; Jaakko Yrjönpoika Rasila ja Matti Yrjönpoika Rasila Sisarukset: Jaakko Matinpoika Mattila; Heikki Matinpoika Siukola; Juho Matinpoika Mattila; Matti Matinpoika Mattila; Valpuri Matintytär Siukola ja 1 muu

Yrjö Matinpoika on syntynyt 1761. Yrjön isän nimi onkin jo Mattila, menisikö sukunimet jotenkin talojen nimien mukaan?

Matti Heikinpoika Mattila (Lekkala) ruotsi: Matts Henricsson
Birthdate:	15. heinäkuuta 1723
Birthplace:	Porras, Lekka, Tammela, Finland (Suomi)
Death:	noin 1785 (57-66) Mattila, Kuuslammi, Tammela, Finland (Suomi)
Lähisukulaiset:	Vanhemmat: Heikki Martinpoika Lekkala ja Beata Martintytär Lekkala Puolisot: Liisa Juhontytär Siukola Lapset: Jaakko Matinpoika Mattila; Heikki Matinpoika Siukola; Yrjö Matinpoika Rasila; Juho Matinpoika Mattila; Matti Matinpoika Mattila ja 2 muuta Sisarukset: Juho Heikinpoika Lekkala; Maria Heikintytär Lekka; Yrjö Henrinpoika Lekkala ja Heikki Heikinpoika Lekkala

Matti-esi-isäni on syntynyt 1723 Tammelassa, Portaassa ja talon nimi on tainnut olla Lekka.

Heikki Martinpoika Lekkala (Pura) englanti (oletuskieli): Henric Mårtensson, ruotsi: Henrich Mårtensson
Tunnetaan myös nimellä:	"Hinricsson"
Birthdate:	23. huhtikuuta 1676
Birthplace:	Tammela, Finland (Suomi)
Death:	1763 (86-87) Porras, Lecka (Lekkala), Tammela, Finland (Suomi) (Vatsatauti)
Lähisukulaiset:	Vanhemmat: Martti Yrjönpoika Pura ja Margareta Puolisot: Beata Martintytär Lekkala Lapset: Juho Heikinpoika Lekkala; Maria Heikintytär Lekka; Matti Heikinpoika Mattila; Yrjö Henrinpoika Lekkala ja Heikki Heikinpoika Lekkala Sisarukset: Kirsti Martintytär Pura Puolisisarukset: Kristiina Martintytär Lekka

Heikki-esi-isäni on syntynyt 1676 ja kuollut vatsatautiin. Tammelassa on asustettu. 

Martti Yrjönpoika Pura englanti (oletuskieli): Mårten Jöransson Pura, ruotsi: Mårten Jöransson
Birthdate:	ennen vuotta 1648
Birthplace:	Finland (Suomi)
Death:	03. kesäkuuta 1696 Pura, Porras, Tammela, Finland (Suomi)
Lähisukulaiset:	Vanhemmat: Yrjö Rekonpoika Pura ja Brita Eskilsdotter Puolisot: Margareta Lapset: Heikki Martinpoika Lekkala; Kirsti Martintytär Pura ja Kristiina Martintytär Lekka Sisarukset: Simon Jöransson Pura
Ammatti	Poika 1663-67, veli 1668-82

Ja esi-isäni Martti Yrjönpoika, on syntynyt ennen vuotta 1648, Tammelassa. 

Yrjö Rekonpoika Pura englanti (oletuskieli): Jöran Grelsson Pura, ruotsi: Pura
Tunnetaan myös nimellä:	"Jören Lensman"
Birthdate:	ennen vuotta 1615
Birthplace:	Tammela, Finland (Suomi)
Death:	23. huhtikuuta 1682 Pura, Porras, Tammela, Finland (Suomi)
Hautapaikka:	Tammela, Finland
Lähisukulaiset:	Puolisot: Brita Eskilsdotter Lapset: Simon Jöransson Pura ja Martti Yrjönpoika Pura
Ammatti	Isäntä -1654-67

Lekka nininen talo Portaan kylässä Tammelassa

• Tekijä(t): Klasi Matti
• Julkaisuvuosi: 1991 (Portaan kylähistoriapiiri)
• Paikkakunnat: Forssa, Tammela
• Avainsanat: historia, kylät, Porras,

 

Esittely

Lekka niminen talo Portaan kylässä on syntynyt Portaan kylähistoriapiirin tuotoksena. Se on kooste kartoista, valokuvista, kauppakirjoista sekä muista asiakirjoista, jotka liittyvät talon historiaan.

Tampereen Taidemuso - Hyper-näyttely

 Eilen 27.8. olin retkellä Tampereen Taidemuseossa. Tampereen Taidemuseo jää monesti turistien huomaamaattomiin, kun Tampereella on niin paljon muutakin nähtävää ja näyttelyitä.

Museo on kuitenkin keskeisellä paikalla ja ratikkapysäkin vieressä. Sinne on ramppi + sähköovi. Se on esteetön. Hissi löytyy, mutta hissi on sikäli vanhanaikainen, että ovi aukeaa vetämällä ei siis automatiikkaa. Alakerrassa on invavessa, jossa en ole käynyt.

Rakennus on kaunis, vanha tiilimakasiini. https://www.tampereentaidemuseo.fi/museosta/historia/

"Tampereen taidemuseo avattiin Tampereen taideyhdistyksen aloitteesta 31.10.1931. Museo on toiminut koko olemassaolonsa ajan C.L. Engelin suunnittelemassa, 1838 valmistuneessa viljamakasiinirakennuksessa Pyynikintorin reunalla. Rakennuksen muutospiirustukset taidemuseoksi 1931 laati tamperelainen arkkitehti Hilja Gestrin. Tiiliseinät, lämmitysuunit ja viljalaarit vaihtuivat ajanmukaisiksi näyttely- ja toimistotiloiksi. Tampereen taidemuseon rakennus on kaupungin kolmanneksi vanhin rakennus. Tampereen taidemuseo ja Pyynikintorin alue ovat kulttuurihistoriallisesti läntisen keskustan tunnetuimpia kaupunkitiloja."

Hyper-näyttelyyn menin yhden porukan mukana. Ensin oli sellainen olo, että eihän tässä nyt mitään niin erikoista ole. Kävin näyttelyn nopeasti läpi. En juuri jäänyt tuijottelemaan tai ottanut edes yhtäkään valokuvaa.  Näyttelyn jälkeen kuitenkin alkoi ajatuksia pyörimään. Käsittämättömän pikkutarkkaa kuvaa ihmisistä. Aika karmiva oli henkilö, joka istui pyörätuolissa täysin liikkumatta, mutta kasvot liikkuivat. Silmät liikkuivat ja mutristeli suutaan. 

Yksi karvainen tyttö piti kädessän jotain lihamöttiä. Ensin ajatteli, että pikku possu, sitten ajattelin, että vauva. Kun näin sen läheltä, lihamötissä oli jalkaterät, suu, ja sormet. Tuli mieleen, että mikä ihmeen epämuodostunut sikiö.

Kun odotimme muuta porukkaa (meitä oli 3 henkilöä) aulassa, tuli yksi nainen meitä katsomaan ja sanoi, että alkoi miettimään, olemmeko me oikeita, vai osa näyttelyä. Tämä kuvaa hyvin tunnelmaa.

Kannatti lähteä mukaan! 

https://www.tampereentaidemuseo.fi/exhibition/hyper/

HYPER

1.6.2024 - 29.9.2024

TAMPEREEN TAIDEMUSEO

Kansainvälinen Hyper-näyttely vie katsojan suoraan iholle, lähelle ihmisyyttä. Teokset käsittelevät elämän ja kuoleman, todellisuuden ja fantasian, ihmisen ja koneen välistä suhdetta sekä ihmiskehon erilaisia deformaatioita. Hyperrealistisissa teoksissa kerronnalliset ja yllättävät elementit yhdistyvät todellisuuden valokuvantarkkaan esittämiseen. Aiheina ovat arkiset tilanteet, tavalliset ihmiset ja inhimillisen olemassaolon moninaisuus.

Hyperrealismi syntyi 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa vastareaktiona abstraktille ekspressionismille. Lähestymistapana se on jatkunut niin maalaus- kuin veistotaiteen alueella monien taiteilijoiden tuotannossa näihin päiviin saakka. Hyperrealismi kytkeytyy fotorealistiseen taiteeseen ja se on yksi ”uuden realismin” taidemuoto.

Marc Sijan: Embrace, 2014. Polyester resin and oil paint, 79 x 94 x 79 cm. © Marc Sijan. Courtesy of the artist and Institute for Cultural Exchange, Tübingen

Hyper-näyttelyn veistokset ovat teknisesti taiturimaisia ja esittävät ihmiskehon sellaisena kuin se on, pienintä yksityiskohtaa, kuten ihohuokosta, ryppyä, partakarvaa ja hikikarpaloa myöten. Tämä tekee katsomiskokemuksesta hätkähdyttävän todentuntuisen ja läsnäoloa korostavan. Hyperrealismissa käytetään usein hyödyksi vieraannuttamista liittämällä teoksiin draamallisia tai outoja elementtejä sekä ajattomia teemoja. Monissa teoksissa leikitään myös poikkeavalla mittakaavalla ja huumorilla. Näyttely nostaa esiin ajankohtaisia teemoja kuten robottiteknologian, tekoälyn, kloonauksen sekä kuolemattomuuden tavoittelun.

Näyttelyn taiteilijat ovat hyperrealistisen kuvanveiston keskeisimpiä nimiä viideltä vuosikymmeneltä. Mukana on Duane Hansonin amerikkalaisen keskiluokan kuvausta, Ron Mueckin mittakaavalla leikkiviä veistoksia sekä Zharko Basheskin jättiläismäinen lattian läpi nouseva mies Ordinary Man (2009–10). Näyttelyn muita keskeisiä taiteilijoita ovat mm. Jacques Verduyn, Tony Matelli, Sam Jinks, Marc Sijan, John DeAndrea, Mathilde ter Heijne ja Patricia Piccini. Kaikkiaan mukana on teoksia yli 20 taiteilijalta.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä saksalaisen Insititut für Kulturaustauschin kanssa. Tampereen taidemuseo toteuttaa näyttelyn yhteydessä laajan Pirkanmaan koululaisille suunnatun yleisötyön kokonaisuuden osana alueellisen vastuumuseon tehtävää. Hankkeen rahoittajana ja yhteistyökumppanina toimii Operaatio Pirkanmaa.

Zharko Basheski: Ordinary Man, 2009-10. Polyester resin, fiberglass, silicone, hair, 220 x 180 x 85 cm. © Zharko Basheski. Courtesy of the artist and Institute for Cultural Exchange, Tübingen

Ratina Blockfest

Blockfest 2024 | 16.–17.08.2024 Tampere, Ratina 

 Hiphop-mölömölö-FestaritPerjantaina 16.8.2024 kohtasin erittäin epämiellyttävää festarikansaa. Olen kyllä vanha ihminen.Menimme Ratinaan klo 12 aikaan. Kauppakeskuksen liepeillä pyöri levotonta nuorisoa vähissä vaatteissa. Ilmassa sateen uhka ja nuoret naiset lähes alasti. Ilmassa leijui huumeen hajut ja ympäristössä oli juomatölkkejä. Jos olisin mölömölö-festareista tiennyt etukäteen, en olisi paikalle mennyt.Me täti-ihmiset kävimme Linkosuolla kahvilla ja yritimme suunnata purkutaidenäyttelyyn, mutta tie oli suljettu juuri siitä, mistä yritimme. Järjestysmiehet kielsivät matkanteon ja neuvoivat meidät kiertämään alakautta tunnelin läpi. Ärsytti.

Taidenäyttely on hyvä, mutta kun tulimme pois päin, oli mölömölö-huumenuoriso lisääntynyt. Sitä pursusi vastaan joka suunnassa ja meteli oli jotain karmivaa, joka tuli stadionilta. Se oli kuulemma musiikkia, mutta minä en sitä musiikiksi tunnistanut.

Kun ylitimme suojatietä, vastaan tuli niin paljon nuoria, että eteneminen oli lähes mahdotonta. Joku nuori sylkäisi seurueemme liki 80-vuotiasta henkilöä! Oliko tämä nuori nyt sitten joku nepsy tai päästään vammainen? Aika sairas kuitenkin ja ihan vapaalla jalalla.

Miksi tämmöisiä tapahtumia järjestetään näin keskustassa, että liikenne takkuaa ja tulee häiriötä?Ovatko nämä Ratinan kalliit asunnot yliarvostettuja? Kun tulimme Hervantaan, ajattelin, missä rauhan tyyssijassa asummekaan.  

Ratina 6 Purkutaidetalo

 Ratinassa Muutos Art-taidetalo

16.8.2024 tutustuin purkutaidetaloon. Toimistorakennus on rakennettu 1997 ja se halutaan purkaa, koska se on hyvällä paikalla ja tilalle halutaan rakentaa kalliita asuntoja. 

Rakennus sisältää valtavan määrän "kaikkea". Siellä on roskasta rakennettua, maalattua, valotaidetta, ääntä, uusiokäyttöä, kierrätysmateriaalia yms. yms. Esillä on yli 50 taiteilijan töitä eli jokaiselle varmaan jotain ihmeteltävää. Lisäksi purkutaidetalolla järjestetään erilaisia tapahtumia, kuvatulkkauksia, barista-työpajoja, aamupalaa, fowjoogaa, performanssia, kierrätystekstiilityöpajaa ja ties mitä. 

https://www.muutos.art/

https://yle.fi/a/74-20098816

”Helvetti, onko mitään järkeä purkaa tätä?” kysyy taiteilija – taidenäyttely haastaa purkukulttuurin Tampereella

Tampereen Ratinaan on auennut uusi taidenäyttely, jolla halutaan herättää keskustelua kestävämmästä kaupunkikehityksestä.

Videolla taidetalon kävijät kertovat mietteitään vanhojen rakennusten purkamisesta. Video: Nikke Sillanpää / Yle

Nikke Sillanpää

10.7. 15:30

Tampereen keskustassa sijaitseva vanha toimistorakennus on saanut täksi kesäksi uuden elämän.

Ratinassa sijaitsevassa rakennuksessa nähdään purkutaidenäyttely. Siellä siis nähdään ensin taidetta, jonka jälkeen rakennus puretaan, sillä sille ei löytynyt enää uutta vuokralaista.

Muutos.art-taidetalo sijaitsee Ratinassa osoitteessa Voimakatu 11. Sähkölaitoksen entinen toimistorakennus on tuttu myös televiosta, sillä se esittää Koskinen-sarjassa poliisitaloa. Kuva: Nikke Sillanpää / Yle

Muutos.art-taidetalo haluaa herättää keskustelua kestävämmästä kaupunkikehityksestä ja -rakentamisesta.

Hankkeen taidekoordinaattori Yiorgos Slunga ei halua kutsua hanketta purkutaiteeksi, koska hänestä se asettaa rakennusten purkamisen liian positiiviseen valoon.

– Me kaikki, jotka tässä hankkeessa olemme mukana, suhtaudumme purkamiseen kriittisesti. Haluamme nostaa keskustelua siitä, ettei purkamisessa ole järkeä.

Monissa teoksissa on hyödynnetty materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätysmateriaaleja. Useissa teoksissa pystyttiin hyötykäyttämään myös vanhassa toimistorakennuksessa olevia materiaaleja. Kuvassa Mammu Rauhalan teos ”Kahvitaukokeskusteluja”. Kuva: Nikke Sillanpää / Yle

Viime kesänä suosittua purkutaidetalo Pinni 47:ää kuratoinut Teemu Mäenpää on tänä vuonna mukana taiteilijana. Hänen luomansa teos ”Tässäkin voisi olla puu” kattaa taidetalon aulan lattiasta kattoon asti.

Myös Mäenpää ihmettelee toimintakuntoisten rakennusten purkamista.

– Tämä on vuonna 1997 rakennettu talo, että onko, helvetti, mitään järkeä purkaa tätä?

Videolla taidekoordinaattori Yiorgos Slunga ja taiteilija Teemu Mäenpää kertovat taidetalon teemoista.

Slungan mukaan rakennusten purkaminen ja uudelleenrakentaminen rasittavat huomattavan paljon ympäristöä. Niistä aiheutuneiden päästöjen kompensointi vie useita vuosikymmeniä.

Järjestäjät toivovat, että näyttely herättävää keskustelua siitä, olisiko tärkeämpää miettiä korjausrakentamista, jonka avulla voisi parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.

Taidetalo keräsi yhteen yli 50 eri taiteilijaa, joista Slungan mukaan noin puolet on Tampereelta. Taidetalossa järjestetään myös taidetyöpajoja, joihin kävijät voivat osallistua.

Muutos.art-taidetalo on Operaatio Pirkanmaan käynnistämä hanke. Hanketta valittiin toteuttamaan helsinkiläinen taidejärjestö Upeart, joka haki hankkeelle Pirkanmaan kulttuurirahaston Kärkihanke-apurahaa.

NORNAT-kollektiivin teos "Metsän kulku". NORNAT-kollektiivi koostuu kuudesta Lapin yliopiston soveltavan taiteen opiskelijasta. Kuva: Nikke Sillanpää / Yle

Hankkeen aikataulu oli Slungan mukaan tiukka, sillä taiteilijahaut ja teosten valmistaminen tehtiin neljässä kuukaudessa. Teoksissa toistuvia teemoja ovat ihmisen ja ympäristön suhde sekä kestävä kehitys.

Teemu Mäenpään teos "Tässäkin voisi olla puu" tehtiin osittain kierrätyspuusta. Teos ulottuu kolmeen kerrokseen ja täyttää taidetalon aulatilan. Kuva: Nikke Sillanpää / Yle

Slungan mukaan entinen toimistorakennus on täysin ehjä, eikö siinä ole havaittu sisäilmaongelmia.

– Tähän ei ole löytynyt vuokralaisia, niin tulee halvemmaksi purkaa ja rakentaa uusi, kuin esimerkiksi muutoskorjata rakennus, Slunga sanoo.

Talo sijaitsee lähellä Pyhäjärven rantaa. Alun perin sen läheisyyteen oli suunniteltu muitakin toimistorakennuksia, mutta kun toimistorakentaminen keskittyi Tampereella rautatien varteen, suunnitelmista luovuttiin.

Uudessa asemakaavassa paikalle on piirretty 6–10-kerroksisia asuintaloja, joissa on asunnot noin 400 asukkaalle.

Yksityiskohta Mammu Rauhalan teoksesta "Kahvitaukokeskusteluja". Kuva: Nikke Sillanpää / Yle

Alexander Salvesen teos "Solastagia" täyttää yhden huoneista. Teoksessa on käytetty talosta löytyneitä loisteputkia, jotka ovat maalattu näyttämään koivumetsältä. Kuva: Nikke Sillanpää / Yle

Viime kesän purkutaidetalo Pinni 47:ää kuratoineen Teemu Mäenpään mukaan Pinni47-projekti oli tietynlainen pilotti, ja Muutos.art-taidetalo on pystytty toteuttamaan eri tavalla sen saaman tuen myötä.

Mäenpää on tyytyväinen siihen, miten näyttelyt eroavat toisistaan.

– Näyttelyistä tuli hyvin erinäköiset, mistä olen hirveän iloinen. Ei mennä samanlaisilla jutuilla, ei kompata eikä matkita, vaan jokainen tekee sen näköisen talon kuin tulee, Mäenpää sanoo.