Olipas tänä vuonna vaikea saada sähköpyörätuolille ihan huotoa.
Maaliskuun puolivälissä vietettiin sähköpyörätuolini yksi-vuotis syntymäpäivää. Mittariin oli kertynyt noin 1000 km. Kitinää ja nititää ja jotain hämminkä etupyörässä. Epäilykseni, että liittyisi laakeriin.
Otin yhteyttä TAYSsin apuvälineyksikköön sähköpostilla. Kun viikkoon ei kuulunut mitään, laitoin uuden viestin, jossa kerroin ja viikko sitten ottaneeni yhteyttä. Sain kyllä heti pahoittelevan soiton ja minulle sanottiin, että laitetaan huoltopyyntö Tursonkadun apuväline paikkaan, josta soitetaan.....
Näihin Pirhan numeroihin voi soittaa, mutta vastassa on robotti, joka käskee painamaan sitä, tota ja tätä ja sitten kerrotaan, että joskus soitetaan takaisin, viimeistään seuraavana arkipäivänä (jos soitetaan).
Kului taas viikko ja kun ei mitään kuulunut, laitoin uutta viestiä, että kukkuluuruu, kun ei kuulu.
Torstaina 26.3. iltapäivällä sain toisen tärkeän puhelun ja samaan aikaan yrittikin joku 03-alkuinen pirhan numero soittaa. Kun sain tämän toisen puhelun loppuun, yritin soittaa takaisin, mutta robotti jutteli niitä näitä, että painele numeroita. En toki ollut varma mitä asia koski, koska minulla oli hammashoitola-varattuna ja yleensä he senkin äkkiä peruvat ja siirtävät.
Sain kuintekin torstaina tekstiviestin, että soittoni on tallennettu ja seuraavana arkipäivänä soitetaan.
Perjantaina ei soittoa kuulunut. Ei kuulunut maanantainakaan. Viikonloppuna olin jälleen laittanut sähköpostia, nyt useisiin pirhan osoitteisiin.
Maanantaina osastosihteeri vastasi sähköpostiin, että vie viestiä eteenpäin...
Eilen laitoin eli ma iltana sähköpostia, ettei ole soitettu.
Tänä aamuna soitin taas jonnekin 03-alkuiseen huollon numeroon ja robotti lupasi, että soitetellaan takaisin päin.
Soitto tuli sitten tänään (tiistaina) aamupäivällä!
Kas tässä Jukka Sirenin postaama kuva fb.ryhmään vanhaa Kalevaa. Kaihari Center. Kuvasta tunnistan jäähallin ja sen perusteella osaan sijoittaa tämän Kalevan Prisman parkkipaikan tienoille. Tuolla tien toisella puolen on kuulemma Motelli Jäähovi.
Sammonkadun loppupäässä on uusia kerrostaloja. Voi hyvänen aika, miten maisema on kymmenen vuoden aikana muuttunut. Piti ihan google mapsin vanhoilla kuvilla katsoa, mitä siellä on ennen ollut.
Muutin Tampereelle yli 10 vuotta sitten ja en kyllä muista mitään sen ajan maisemista, vaikka tasan tarkkaan olen varmasti tuollakin jo silloin liikkunut.
Nyt minulla on kyläpaikka Sammonkatu 68 ja muistaakseni tämä talo on rakennettu 2017.
Kalevan Lastentalo vuorelta noin -60..kuva Jussi Kangas..
Kalevan lastentalo on kaupungin lastentaloista suurin (1960). Siinä toimii lastenseimen ja tarhan ohella myös Tampereen lastentarhaseminaari. Rakennus valmistui 1953, suunnittelija arkkitehti Tapani Nironen Kuva E.M.Staf kirjasta Tampere
Postikortti, leimattu 28.8.1963, kuvaaja tuntematon. On varmaankin kuvattu jostain Ilmarinkatu 32:n ikkunasta suunnilleen pohjoiseen päin.
KALEVAN LASTENTALON SUUNNITELMA VUONNA 1951
Kalevan lastentalolle tarvittiin pikaisesti tontti Kalevasta vuonna 1951 ja kaupunki
kaavoitti Ilmarinkadun varrella sijainneiden punatilisten kerrostalon jatkeena olevan
puistoalueen tulevalle päiväkodille. Tontin pohjoispuoli rajoittui Väinölänkatuun,
eteläosa Ilmarinkatuun ja länsipuolella oli Petsamonkatu.
Kalevan lastentalon suunnitelmat tilattiin arkkitehti Tapani Niroselta.
Kalevan lastentalo oli Suomen suurin lastentalo, kun se luovutettiin Tampereen kaupungin sosiaalilautakunnalle 30.9.1953. Rakennuksen kuutiotilavuus oli 12 700 m3 ja
se maksoi irtaimistoineen 140 miljoonaa markkaa.
Vuodet vierivät:
Kalevan lastentalona tunnetussa rakennuksessa on toiminut päiväkoti sekä myöhemmin myös asuntola ja sosiaaliasema. Kuva: Marko Melto / Yle
Mitä Lastentalolle kuuluu tänään? Homepöksä?
Tampereen kaupunki myy tarjousten perusteella entisenä Kalevan lastentalona tunnetun rakennuksen tontteineen osoitteessa Petsamonkatu 9, 33500 Tampere. Alkuperäisen rakennuksen on suunnitellut Tapani Nironen ja sen rakennusvuosi on 1953. Rakennuksen bruttoala on 3 707 b-m2 kerrosala on 3 257 k-m2. Rakennus on toiminut päiväkotina ja myöhemmin osin myös mm. asuntolana ja sosiaaliasemana. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2017.
Rakennus on suojeltu kaavamerkinnällä sr-33. Rakennusta ei saa purkaa.
-----------
Kalevan lastentalon myyntiyritys epäonnistui – ”Vähän ihmettelin, ettei yhtään tarjousta tullut”
Tampereen kaupunki pitää rakennuksen myynnissä ainakin kevään ajan.
Niin, kuka ostaa täysin saneerattavan 80-vuotta vanhan talon? Ja mihin käyttöön? Ehkä voisi saneerata asuntoja. Rakennushistoriaselvityksen mukaan talo näyttää todella huonokuntoiselle ja siitä ei juuri mitään ole jäljellä. Rappukäytävät todella kuluneita. Hieno on Outi Leppäsen alkuperäinen maalaus.
Viime vuonna tutustuin netin kautta Ratinan historiaan ja kehitykseen. Ratikka alkoi kulkemaan Hervannasta Ratinaan.
Olen asunut Tampereen Hervannassa 10 vuotta ja tunnen Hervantaa, mutta tänä vuonna ajattelin laajentaa tietoani Kalevan -kaupunginosaan. Serkkuni muutti Kalevaan viime syksynä ja sieltä löytyy kyläpaikka. Kun tässä nyt joka vuosi tonkii jotain tiettyä kaupunginosaa, niin tutustuu Hervannan ulkopuolisiinkin alueisiin.
Mitä entuudestaan tulee Kalevasta mieleen, niin Kalevan Prismassa olen usein käynyt. Sitten tulee mieleen Kalevankankaan hautausmaa, pikatalot ja pitkä kiinanmuuriksi kutsuttu kerrostalo.
Olen myös ymmärtänyt, että Kaleva oli pitkään suhteellisen rakentamatonta peltoa.
fasebookistakin löytyy ryhmä, Kaleva ennen ja nykyisin.
Kalevantien pikataloja Kalevanrinteen kaupunginosassa. Kuva: Kanninen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Kalevanrinnettä alettiin asemakaavoittaa ja rakentaa sotien jälkeen. Vuosina 1945-46 nousivat täyskunnalliset ns. pikatalot Kalevantien varteen asuntopulaa helpottamaan. Puisia pikataloja oli kaksi kymmenen talon ryhmää, joissa jokaisessa oli 12 hellahuonetta. Asukasmäärä kohosi 800:aan. Yhdessä hellahuoneessa asui näin ollen keskimäärin 3,3 asukasta. Pikataloja on kutsuttu "Etu-" ja "Taka-Intiaksi". Asuntopulan hellitettyä ne jäivät sosiaaliasunnoiksi, joita alettiin purkaa vasta 1970-luvulla, viimeinen vuonna 1995.
Näin Hämeenlinnassa!
Taksi tuo ja taksi vie.
Ruotsinkielistä opetusta, hitto vie!
Melkoinen taksilasku. Yläasteikäinen kyllä matkustaisi linja-autolla tai junalla. Onko pakko käyttää taksia? Yhdistelykyyti taksilla vai meneeko jokainen omallaan. Jos tämä neljätoistavuotis lähtee vasta klo 7 tamperetta kohti, niin ei liene kimppakyyti. :)
Melkoinen vitsi tai sitten vaan Hämeenlinnassa on paljon rahaa!
Annika Vihriälä käy yläkoulua taksilla Tampereella –
https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/9173700
Hämeen Sanomat
Saila Karpiola
| Päivitetty
Ruotsinkielinen koulupolku ei ole vieläkään toteutunut Hämeenlinnassa
14-vuotiaan Annikan lisäksi neljä muutakin hämeenlinnalaista nuorta matkustaa päivittäin Tampereelle saadakseen ruotsinkielistä opetusta.
Kello on hädin tuskin seitsemän aamulla, mutta Annika Vihriälä odottaa Maunulankadulla jo reppuineen koulukyytiä Tampereelle. Hetken kuluttua tyttö on kavunnut tottuneesti taksin takapenkille ja matka kohti ruotsinkielistä Svenska samskolania voi alkaa.
– Ei taksikyyti päivästä hirveän raskasta tee. Teen matkan aikana yleensä läksyjä. Paluumatkalla otan joskus päikkärit autossa, Annika naurahtaa.
14-vuotiaan Annikan lisäksi neljä muutakin hämeenlinnalaista nuorta matkustaa päivittäin Tampereelle saadakseen ruotsinkielistä opetusta. Hämeenlinnassa he eivät voi käydä koulua omalla äidinkielellään peruskoulun kuudennen luokan jälkeen.
Tammikuussa näiden viiden yläkouluoppilaan taksikyydit Tampereelle maksoivat kaupungille 16 422 euroa. Summa voi vaihdella kuukaudessa muutamalla tuhannella eurolla.
– Moni ei halua tulla ruotsinkieliselle luokalle ollenkaan, kun tietävät, että pitäisi alkaa kulkea yläkoulussa Tampereella, jos haluaa jatkaa vielä ruotsinkielisessä opetuksessa. Heidän takiaan toivoisin, että opetus alkaisi myös Hämeenlinnassa, Annika sanoo.
Ruotsinkielistä opetusta satoja vuosia
Vaikka ruotsinkielinen opetus alkoikin Hämeenlinnassa 400 vuotta sitten, ei ruotsinkielinen koulupolku ole vieläkään toteutunut kaupungissa. Ruotsinkielisiä on Hämeenlinnassa lähes 300 ja koululaisia heistä 63.
Hämeenlinnalaisen Tavastsvenskarin puheenjohtaja Petteri Kaleva suhtautuu tilanteeseen varovaisen myönteisesti. Neuvotteluja on käyty jo pitkään ruotsinkielisen koulupolun saamisesta ulottumaan myös yläkoulun 7.-9. luokkaan Hämeenlinnassa.
– Lahteen saatiin luotua koulupolku, miksei siis myös Hämeenlinnaan. Nyt tarvitaan määrätietoista toimintaa asian hyväksi. Siinä kaupungin tuki olisi ratkaisevan tärkeä. Päiväkodissa on ruotsinkielisiä lapsia 40-50 ja se näyttää hyvältä tulevaisuutta silmälläpitäen, Kaleva korostaa.
Paluumatkalla otan joskus päikkäritkin autossa.
Annika Vihriälä
Ruotsinkielisen opetuksen piti alkaa yläkoulussa jo viime vuonna Hämeenlinnan yhteiskoulussa (Hyk), mutta asiaa lykättiin jatkoselvityksiä varten. Toukokuussa jatkoselvitys tulee Sivistyksen ja hyvinvoinnin lautakunnan (Sihyn) päätettäväksi.
– Lopullinen päätös tulisi tehdä marraskuun budjettivaltuustossa, jotta pääsisimme asiassa eteenpäin, Sihyn puheenjohtaja Helena Lehkonen (kok) sanoo.
15 oppilasta Seminaarin koulussa
Seminaarin koulun ruotsinkielisessä opetuksessa on mukana tällä hetkellä 15 lasta. Ensimmäisellä luokalla oppilaita on viisi, mutta muilla luokilla kullakin vain kaksi oppilasta. Kaikki oppilaat ovat käyneet ennen koulua myös ruotsinkielisen päiväkodin Jappebo dagisin.
Pienet ryhmät tarkoittavat sitä, ettei Hämeenlinnassa saada aloitettua syksyllä uutta yläkoulun laajennettua ruotsinkielistä opetusta.
Venny Randelin ja Eliel Soininen lähtevät mielellään Tampereelle jatkamaan koulunkäyntiä. Pekka Rautiainen
Jos oppilaita olisi viisi, saisi yläkoulussa ruotsinkielistä opetusta sentään 7-8 tuntia viikossa, 4-6. luokkien opettaja Anna-Maria Fahlgren-Piekkari sanoo.
Kuudennen luokan jälkeen on ruotsinkielisessä opetuksessa olevalla hämeenlinnalaisella tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa: joko siirtyä suomenkieliseen opetukseen tai aloittaa koulunkäynti Tampereella Svenska samskolanissa, jossa on ruotsinkielinen peruskoulu ja lukio.
Seminaarin koulussa ruotsinkielisellä luokalla on kaksi opettajaa.
– Moni siirtyy ruotsinkielisestä opetuksesta suomenkieliseen, sillä he pelkäävät, että matkustaminen Tampereelle tulisi liian raskaaksi, Fahlgren-Piekkari huomauttaa.
Seminaarin koulun kuudesluokkalainen Eliel Soininen tietää jo nyt, että hän tulee jatkamaan koulunkäyntiä Tampereella. Vuotta nuorempi Venny Randelin seuraa Elielin esimerkkiä. Molemmilla on täysin suomenkielinen koti, mutta vanhemmat halusivat panostaa lastensa kielitaitoon.
– Olemme käyneet jo tutustumassa kouluun ja se tuntuu tosi kivalta paikalta. Menen Tampereelle mielelläni, Eliel Soininen sanoo.
Oma kieli on tärkeää
Tällä hetkellä ruotsinkielistä opetusta annetaan Seminaarin koulussa kuudenteen luokkaan asti. Opetusta on yritetty saada laajennettua yläkouluun jo pitkään siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kaleva korostaa oman kielen ja kulttuurin merkitystä ihmiselle. Hän itse on ruotsinkielisestä kodista, mutta kävi koulunsa suomenkielisessä koulussa.
– Hämeenlinnassa on oltu huolissaan siitä, kuinka täällä riittää ruotsinkielisiä, jos koulupolku saadaan kuntoon. Se ei ole kuitenkaan ongelma, sillä esimerkiksi Lahteen on muuttanut paljon kaksikielisiä perheitä opetuksen perässä, Kaleva kertoo.
Ruotsinkielellä voi opiskella Hämeenlinnassa peruskoulun kuudenteen luokkaan asti. Pekka Rautiainen
Vaihtoehtojakin toki on. Ruotsinkielisen koulupolun korvaajaksi on Hämeenlinnassa esitetty esimerkiksi kielirikasteisen koulun perustamista.
– Ei se kyllä voisi koulupolkua korvata. Se voisi olla lisävaihtoehto, sillä silloin opetuksessa käytettäisiin enemmän ruotsinkieltä kuin tavallisesti, Kaleva pohtii.
Oikaisu 2.2.2026 kello 14.50: Hämeenlinnasta kuljetetaan taksikyydillä kahdeksan sijaan viisi yläkoululaista Tampereelle ruotsinkieliseen kouluun. Yhden oppilaan kuljetus ei maksa 6000 euroa kuukaudessa, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin. Tammikuussa näiden viiden koululaisen kuljetuslasku oli 16 422 euroa. Lasku voi vaihdella kuukaudessa.
